riittakuismanen Yhdessä olemme enemmän:)

Kuka hyötyy keskittämisestä?

Kuka hyötyy keskittämisestä?

Jos suuruuden ekonomia kannattaisi, menisi isoilla kaupungeilla hyvin. Kuntaliitoksia puolustellaan mm. sillä, että hallintoa keventämällä muodostuu säästöjä. Hallinnon osuus on kuitenkin noin 5% kuntien menoista, suurin menoerä on sote-kustannukset. Kuntaliitokset eivät vähennä vanhusten määrää eikä lapsiakaan voi jättää hoitamatta. Laskelmien mukaan Sote-uudistuskaan ei tuo säästöjä. Päinvastoin, osa kustannuksista siirtyy esim. Kelalle lisääntyneiden matkakustannusten vuoksi.

Keskittämistä ja kaupungistumista on perusteltu taloudellisella kasvulla. Entä jos onkin toisinpäin eli vaurastuminen johtaa keskittymiseen? Palvelujen, työpaikkojen ja koulutuksen keskittäminen ajaa väestöä suuriin keskuksiin. Jos suurimmat investoinnit tehdään pääkaupunkiseudulle, niin myös  se ohjaa väestön sijoittumista ja luonnollisesti nostaa tuottavuutta siellä. Koulutuksen keskittäminen lisää nuorten syrjäytymistä, joten lasku siitäkin siirtyy sote-sektorille.

Keskittäminen johtaa luonnonvarojen ja maaseudulla olevan infrastruktuurin tuhlaukseen, sillä luonnonvarojen hyödyntäminen edellyttää lähelleen työntekijöitä ja palveluja. Myös pienet kaupat ja yritykset häviävät, sillä ne eivät pärjää kilpailussa. Nyt kun kaksi suurta kauppaketjua hallitsee 80% päivittäistavarakaupasta, on se vähentänyt kilpailua ja nostanut hintoja.  Näin keskittynyttä kauppaa ei löydy muualla EU:ssa.

Väestön keskittyminen pariin keskukseen nostaa asumisen kustannuksia. Kun pääkaupungissa asumista ei pysty siivoojan palkalla maksamaan, niin työn tarjonta ja kysytä eivät myös pysty kohtaamaan, elinkeinoelämäkin kärsii.

Sote-uudistus osaltaan johtaa palvelujen keskittämiseen mutta myös palveluntuottajien eriarvoistumiseen. Pienet ja keskisuuret sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat eivät pärjää kilpailutuksissa, sillä suuret, monikansalliset yritykset voittavat kilpailutukset tilapäisellä alihinnoittelulla yms. ja menetämme verot ulkomaille.

Onko huomioitu kaikki keskittämisen  kustannukset, kuten lisääntyvät matkakulut, menetetty työaika, toiminnan uudelleen organisoimisen kustannukset ja uusinvestoinnit keskuksiin samalla kun jo rakennettu infrastruktuuri jää käyttämättömäksi?

Jos keskittäminen ei hyödytä luonnonvarojen käyttöä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, valtion verotuloja, lähidemokratiaa eikä ainakaan niitä, joiden elinkeinonsa vuoksi on jäätävä autioituville kylille, niin kuka hyötyy keskittämisestä?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Jonas Hellgren

Sokos ja Kesko ainakin hyötyvät keskittämisestä miljardeja.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Vahvat pärjäävät kilpailussa. Kuten elämässä yleensä.

Kunnat ovat jo taistelunsa hävinneet.

Kiristyvän kuntatalouden taustalla on mm.kuntien lisääntyneet velvollisuudet samalla kun valtionosuuksia on vähennetty. Kunnat ovat pakotettuja kilpailuttamaan tuotantoaan ja kilpailutuksissa pärjäävät (jälleen) suuret, kansainväliset yritykset. Ja näin kunnan verotulot vähenevät entisestään..

Toteutuneet suurkuntaliitokset ovat osoittaneet, etteivät keskuskaupungit pärjää liitoksen jälkeen sen paremmin.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Näin entisenä pikkukuntalaisena sanoisin että liitos oli erittäin hyvä.
Eipä siitä mulla työmatka mihinkään kasvanutkaan. Ennen täältä väki pakeni kun ei ollut työtä eikä palveluja: liitoksen myötä suunta kääntyi.

Ennen kaupunki menetti tavattomasti tuloja kun syrjäkunnasta käytiin hakemassa verorahat pois. Osana suurempaa kaupunkia nekin jäävät nyt omalle kunnalle.

Ei kuntaliitos tarkoita sitä että väki pakotettaisiin pitkiin työmatkoihin kuntakeskuksiin yhtään sen enempää kuin niissä käydään pikkukunnista töissä jo nyt.
Pikkukuntana oltiin valtionavustusten suhteen nettosaajia, eli meni siis keskimääräistä huonommin. Nyt ollaan nettomaksajia ja se tarkoittaa että paljon paremmin menee.

Menettäähän kaupunki edelleenkin miljoonien verotulot sateliittikunnille joten valmista ei ole.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

En tiedä mistä kunnasta on kyse, ilmeisesti sen liitoksen takana oli oikeasti palvelujen tasa-arvoistaminen eikä keskuskaupungin talouden tasapainottaminen.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Näitä entisiä syrjäkuntiakin on mahdollisuus kehittää nimenomaan ei-kaupunkilaismaisella imagolla. Ei tästä mitään kivierämaata sitten tullutkaan.

Nykyisin alue on erittäin suosittua ja arvostettua seutua joka tuottaa kaupunkiin uusia aasukkaita ja verotuloja. Ennen täältä taas väki muutti pois vauhdilla juuri palvelujen puutteen ja huonojen liikenneyhteyksien vuoksi.
Nyt on saatu uudet koulut entisen puretun kyläkoulun paikalle ja toista aletaan pian rakentaa koska asukasmäärä kasvaa vauhdilla.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Pirkkalalaisena en kanna huolta palvelujen karkaamisesta, Tampereelle lyhyt matka vaikka kaikki vietäisiin. Kannan huolta kunnista, joista jo 1,5 tunnin matka päivystykseen, kyläkoulut lakkautettu ja lapsiperheiden pitää muuttaa keskuksiin, jottei lasten koulumatkasta koituisi kohtuuttoman pitkä.

Maaseutua pitää kehittää, ei autioittaa. Maa- ja metsätaloudesta saisimme uutta potkua omavaraisuuteen ja vientiin. http://riittakuismanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18...

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Etelä-Suomessa ongelma on tietenkin hieman eri kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa jossa välimatkat ovat pitkät ja työttömyys muutenkin yleisempää.

Eikös Soininvaara jossain taannoisessa kirjoituksessaan heittänyt ilmaan ajatuksen että kunnallisverot maksettaisiin osittain tai kokonaan työssäköyntikuntaan? Näen ajatuksen niin että itsenäisen kunnan määritelmäksi pitäisi tulla työpaikkaomavaraisuus. Voisi Suomen kuntakenttä muuttua kerrasta.

Maaseutua pitääkin kehittää jos se halutaan pitää asutettuna. Mutta tuleeko se tehdä hinnalla millä hyvänsä.
Kysymys on siitä pitäisikö yhteiskunnan luoda edellytykset joilla ihmisillä itsellään olisi mahdollista sitä maaseutua kehittää.
Vai pitäisikö yhteiskunnan yksikertaisesti maksaa ihmisille työpaikat syrjäseuduilla? Maksaa siitä että nämä eivät muuta muualle työn perässä.

Suomessa on ollut kaupunkeihin tai ruuhka-Suomeen suuntautuva muuttoliike koko itsenäisyyden ajan ja kuusikymmentäluvulta se on kiihtynyt. Ei yhteiskuntakaan voi sellaista kehitystä kokonaan estää.

Markku Laaksonen

"Maaseutua pitää kehittää, ei autioittaa. Maa- ja metsätaloudesta saisimme uutta potkua omavaraisuuteen ja vientiin."

Minkä tahon, kenen pitäisi kehittää maaseutua, kuka autioittaa? Miksi asukkaat eivät kehitä itse omaa maaseutuaan, maa-ja metsätalouttaan, kun se on niin kannattavaa.

Tämä kaikki kuullostaa kovin "olisi kiva jos joku tekisi ajattelulta", vailla mitään konkretiaa, realismiä.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

"Miksi asukkaat eivät itse kehitä?"

Kaupan osuus ruuan hinnasta on kasvanut samalla kun maataloustuottajien ja kotimaisen elintarviketeollisuuden osuus on pienentynyt. Ruisleivän hinnasta (4,57 eur/kg) menee 0,20 eur/kg viljelijälle. Viljelijöiden saama osuus kotimaisen ruuan hinnasta on elintarvikeketjun pienin, vaikka työmäärä on suurin.

Yksi syy vääristymään on elintarvikkeiden keskittynyt tukku- ja vähittäiskauppa. Sen seurauksena alkutuottajien kustannuksia on minimoitu ja maanviljelystä on tullut erityisesti pienviljelijöille kannattamatonta.

Entä ne puukartellit? UPM, Metsäliitto ja Stora Enso muodostivat vuosina 1997–2004 puunostokartellin, mistä aiheutui metsänomistajille mittavia tappioita.

Miten näissä raameissa itse kehittäisit maa- ja metsätaloutta?

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

En todellakaan kannata väkinäistä tekohengitystä maaseudulle. Meillä on valtavat potentiaalit esim. metsäteollisuuden kehittämiselle. Tähän mennessä olemme nojanneet yksipuolisesti paperiteollisuuteen ja nyt kun sen kannattavuus on laskussa, on kehitettävä uutta.

Esimerkiksi Tanska, jossa ei tunnetusti puuta kasva ylenmäärin, on pidemmällä puunjalostuksessa kuin me! Tuotekehittelyyn, koulutukseen ja riittävän infrastruktuurin ylläpitämiseen maaseudulla pitää panostaa.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Mä näen asian ihan samoin.
Muualla Mannereuroopassa on toimeliaisuus maaseudulla aivan eri tasolla kuin meillä. PK-yrityksiä siellä täällä. Jotain täällä meillä on mennyt pieleen, jo pitemmän aikaa.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Viimeisinä vuosina on liian yksipuolisesti tuettu suuryrityksiä. Esim. yhteisöveroalennusta perusteltiin sen työllistävällä vaikutuksella - miten kävi?? Se veroalennus olisi pitänyt korvamerkitä.

PK-yrityksen ovat viime vuosina työllistäneet ja pystyisivät enempääkin. Viron mallin mukainen verotus kuulostaa hyvältä, yritykseen jätettävää voittoa ei veroteta mikäli se investoisi sen. Samaten sukupolvenvaihdosta pitää helpottaa, verotettaisiin vasta siinä vaiheessa, kun yritys myydään.

Suomessa suuret yritykset ovat aiemmin investoineet rohkeammin, nyt voitot valutetaan osinkoina ulos ja kun yritys ei enää kannata, se myydään;)

Markku Laaksonen

Edelleenkin puhut passiivissa pitää panostaa, kenen, miten? Se lienee ensisijaisesti elinkeinon tehtävä, ei jonkun ulkopolisen.
Näyttää ettei maaseudulla enää ole oikein yritys-,yrittäjä potentiaalia, mitä on, on pääasiassa puunkorjuuseen suuntautunutta. Ei ole myöskään rakenteita yrittämisen tukemiseksi.
Bulkkituotteiden tuettu tuottaminen pientiloilla ei ole kehittänyt elintarvikkeiden monipuolista tuotantoa maatalouden sivuelinkeinoksi.
Tanskaan vertaaminen on hauskaa, Tanskalla on perinteet puunjalostuksesta, niukkuus tekee mestarin, heillä on markkina-ja logistinen etu, Saksa, muu Eurooppa, Etelä-Ruotsi ovat lähellä.
Suomesta puuttuu paljon huipulla olevia Pkt-yrityksiä, se on vuosikymmenten tehtävä.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Korkea alvi vahingoittaa nimenomaan pienyrityksiä. Alvihan verotetaan siinä maassa, jossa tuote myydään. Suuret vientiyritykset voivat siten hyötyä pienen alvin maista, pienyrittäjä taas sinnittelee korkeiden alvien kanssa kotimaassa.

Toimituksen poiminnat