riittakuismanen Yhdessä olemme enemmän:)

Ajetaanko suuryritysten investointisuojaa vapaakaupan varjolla?

EU ja Yhdysvallat ovat kesästä 2013 neuvotelleet sopimusta jonka virallinen tarkoitus olisi poistaa kaupan esteitä ja avata uusia mahdollisuuksia sääntelyn yhdenmukaistamiselle. Nyt kysyn kuten Katekismus  "Mitä se tarkoittaa?"

Neuvotteluja ei käydä yksittäisten kansallisparlamenttien  kanssa vaan EU:n kanssa.  EU siis  tekee sopimuksen, joka tulee sitomaan jäsenmaat.

USA:lla ei valtiona ole sellaista toimintaa, jolle sen pitäisi hankkia tulli- tai muitakaan etuja. Joten se  käy vapaakauppaneuvotteluja suuryritysten lobbarina. TTIP:n (vapaakauppasopimus) kannattajat ovatkin lähinnä monikansallisia yrityksiä jotka toivovat, että "kaupalle haitalliset" säädökset eliminoidaan.

Jo julkilausuttujen tavoitteiden listalla on myös yksityistäminen. USA on systemaattisesti yksityistänyt koulutusta, terveydenhuoltoa, sosiaalitoimea ja tämä on johtanut eriarvoistumiseen koulutuksen ja terveyden suhteen. Vain varakkaat kykenevät ottamaan vakuutuksia sairauden ja onnettomuuksien varalta ja hankkimaan hyvää koulutusta lapsilleen. TTIP tulisi ohjaamaan Suomea Yhdysvaltalaiseen malliin,  joka on  koulutuksen periytyvyydellä mitattuna yksi maailman epätasa-arvoisimpia.

Yhdysvalloissa yliopistojen toimintaa ei säädetä laissa, vaan koulutus on palvelu, jota voivat tarjota voittoa tavoittelevat yritykset. Meillä Suomessa koulutusta pidetään ihmisoikeutena, joka kuuluu kaikille varallisuudesta riippumatta.

Suomessa yliopistojen yksityistämiseen ei olla vielä lähdetty. Jos vapaakauppasopimus astuu voimaan on vaarana, että Suomi ei voisi kieltää koulutusfirmoja asettamasta lukukausimaksuja siinä pelossa, että koulutusfirmat nostavat kanteen.

Investointisuoja tulee uhkaamaan kansallista päätöksentekoa. Kanadan kanssa tehty CETA voi myös johtaa siihen, että Suomi voi joutua käräjille kanadalaisen kaivosyhtiön kanssa. Ajatellaanpa sellainen  tilanne, että Suomi toteaa sopimuksen tekemisen jälkeen, että kyseinen kaivosyhtiö saastuttaa vesistöjä. Suomen on silloin pakko tiukentaa ympäristölakejaan ja kaivosyhtiö voi tällöin haastaa Suomen valtion käräjille menetetyistä tuloistaan. Onko suuryritysten etu tärkeämpi kuin luonnon suojelu?

Käräjät käydään suljettujen ovien takana ns. välimiesmenettelynä, jossa asianosaisilla ei ole valitusoikeutta. Tämä ei vastaa käsitystä länsimaisesta demokratiasta.

Yritykset siis voisivat haastaa valtiot oikeuteen, mikäli kokevat että valtio laatii lakeja, jotka haittaavat heidät toimintaansa. Esimerkiksi jos valtio haluaa parantaa työntekijöiden oikeuksia. Onko yrittäjäriski  siirrettävissä valtiolle?

EU:lla on tiukemmat kuluttajansuojat ruuantuotannossa kuin USA:lla ja on todennäköistä, että EU joutuu sopeutumaan Yhdysvaltojen väljempiin säädöksiin. Yhdysvalloissa hormonien käyttö lihantuotannossa on täysin yleistä. Entä miten geenimuunnellut kasvit vaikuttavat luonnon tasapainoon, kun ne pääsevät luontoon? Yhdysvalloissa syötetään tuotantoeläimille antibiootteja ennaltaehkäisevästi - toistaiseksi EU ei salli tätä. Yhdysvalloissa pinnaltaan huonontunutta lihaa voidaan pestä kloorilla ja myydä eteenpäin. Tätäkään Eu ei salli. Miksi suomalaisten terveyttä suojelevia kuluttajanoikeuksia halutaan heikentää?

Vapaakauppasopimusta mielikuvamarkkinoidaan "työllistävällä vaikutuksella". Samalla tavalla markkinoitiin yhteisöveron alennusta. Toisin siinä kuitenkin kävi. Työttömyys on niin suuri ongelma tällä hetkellä, että kuullessamme tuon kaikkien hartaasti toivovan lupauksen emme uskalla sitä kyseenalaistaa. Työpaikkoja syntyisi lähinnä yhdysvaltoihin, missä työlainsäädäntö on kevyempää ja ammattiyhdistykset heikompia kuin meillä. Kun yrittäjä perustaa firman tai investoi, onko hänen tavoitteenaan työllistää mahdollisimman monta vai taloudellinen voitto?

Jos kaupan esteenä pidetään tuontitulleja, ne voidaan yksinkertaisesti poistaa. TTIP:ssä ei ole kyse pelkästään kaupan vapautuksesta, vaan koko yritystoiminnan toimintaympäristön muutoksesta, jossa suuryrityksille annetaan lisää vapauksia.  Onko sopimuksen varjolla tarkoitus ajaa jotain muuta, mitä yksinään ei missään tapauksessa hyväksyttäisi?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Meneekö pahasti pieleen, jos nimittää ko. suojaa "kansallistamissuojaksi riskipitoisessa toimintaympäristössä"?

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Riippuu kenen kantilta katsoo. Eikö yrittäjyyteen ole aina kuulunut riskit? Pitääkö suuryritysten investointeja suojata - ymmärrän tarpeen silloin kun on kyse kehitysmaista.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Jos investoit hyvässä uskossa toiseen maahan 100.000€:n arvosta, suostutko siihen, että varasi (yrityksesi tms.) kansallistetaan ko. maassa jonkin myöhemmin tehdyn lain nojalla? Perusteluksi Sinulle kerrotaan: "Sorry, normaali yrittäjäriski."
Jos vastaat myöntävästi, seisot blogisi takana ihan aidosti.

Kaivosesimerkkiisi viitaten, toimintalupaan voidaan kirjata yriystä velvoittava saastuttamisen korvaamista koskeva pykälä.
Korkeakoulussa on Suomessa vielä 1970-luvulla peritty pienehköjä (Kauppakorkekoulu, Sibelius-Akatemia jne.) lukukausimaksuja ja USA:ssa myös ns. (osa)valtionyliopistoissa on lukukausimaksuja käytössä. Mutta niihinkin voi saada stipendin tai niistä vapautuksen. Sama koskee yksityisiä korkeakouluja.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #4

USA:n stipendijärjestelmä on umpikorruptoitunut ja raha valuu hyvätuloisten keskinkertaiseille lapsille

Pekka Heliste

"Jo julkilausuttujen tavoitteiden listalla on myös yksityistäminen. USA on systemaattisesti yksityistänyt koulutusta, terveydenhuoltoa, sosiaalitoimea ja tämä on johtanut eriarvoistumiseen koulutuksen ja terveyden suhteen. Vain varakkaat kykenevät ottamaan vakuutuksia sairauden ja onnettomuuksien varalta ja hankkimaan hyvää koulutusta lapsilleen. TTIP tulisi ohjaamaan Suomea Yhdysvaltalaiseen malliin, joka on koulutuksen periytyvyydellä mitattuna yksi maailman epätasa-arvoisimpia.

Yhdysvalloissa yliopistojen toimintaa ei säädetä laissa, vaan koulutus on palvelu, jota voivat tarjota voittoa tavoittelevat yritykset. Meillä Suomessa koulutusta pidetään ihmisoikeutena, joka kuuluu kaikille varallisuudesta riippumatta."

USAssa julkisen peruskoulun käy 95 % ikäluokasta, vain n 5 % käy yksityistä koulua

USA:n 4500 korkeakoulusta vain muutama sata on yksityisiä ja niistäkin harva kaupallinen. Pääosa yksityisistä korkeakouluista saa rahansa rahastoista, jotka ovat kertyneet lahjoituksien ja testamenttien kautta esim MIT rahoituksesta tulee suurin osa näistä rahastoista, oppilasmaksujen osuus on jotain 10 % luokkaa

Sen sijaan stipendijärjestelmä on täysin korruptoitunut ja stipendit eivät men köyhille lahjakkaille vaan hyvätuloisten heikoille lapsille

Mutta tietysti USA haluaa tehdä koulutusbusinesta Euroopassa

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Riitta, tekstisi kuvastaa perusteltua huolta yksityistämisestä, lainsäädäntövaltamme entisestään kaventamisesta ja maailmasta ylikansallisten (suur)yritysten vallassa, vrt. David C. Korten, Maailma yhtiöiden vallassa:

https://tamcat.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?...

Kukapa itsenäisesti ajatteleva ei jakaisi perusteltua käsitystäsi. Sellainen kaupan vapaus, joka ei sisällä investointisuojan kaltaista, lainsäädäntövaltamme käytännössä estävää elementtiä ja joka aidosti hyödyttää kuluttajia (eikä aseta maailmaa ja kokonaisia valtakuntia yritysten pelinappuloiksi), on myönteistä, mutta kysymys onkin, onko sellaista ja ajettaisiinko sellaista suljettujen ovien takana vuosikausia isolla rahalla.

Ongelma KD:n suhteen on, että Päivi Räsänen kannattaa TTIP-sopimusta ja puolueessa on puolue- ja ryhmäkuri, joten tarvittaessa kansanedustaja ei saa perusteltua kantaansa edistää vaan toimii ylikansallisen vallan etujen hyväksi oman KD-johtonsa käskystä.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Jouni, asiasta ei ole ryhmäkuria. Jokaisella on oikeus muodostaa oma käsitys asiasta. Vaaleissa se on äänestäjä, joka valitsee minkälaisen linjan KD tulevaisuudessa ottaa. Pääperiaatteista olemme samaa mieltä, kristillisten arvojen takana seisomme.

Pallo on äänestäjillä.

Toimituksen poiminnat