riittakuismanen Yhdessä olemme enemmän:)

Rahoitetaanko asumisen kalleus asumistuilla?

Asumismenot vievät kasvavan osan käytettävissä olevista tuloista. Verotusta, pienten ruokakuntien lisääntymistä ja energian hintaa yleisesti syytetään kasvavista kustannuksista, mutta mitä muita syitä löytyy?

Palvelujen keskittäminen lisää muuttohalukkuutta keskuksiin. Asuntojen hinnat nousevat keskuksissa ja romahtavat maaseudulla. Jos asunto ei mene kaupaksi, on se arvoton. Suuri osa varallisuudesta on kiinni asunnossa, joten alammeko nähdä tapauksia, joissa vaaditaan korvauksia menetetystä omaisuudesta?

Autioituville kylille jää kalliisti rakennettu infrastruktuuri hyödyntämättä. Eli keskittäminen nostaa asumisen kustannuksia, kun jo rakennettu infra joudutaan rakentamaan uudelleen.

Koulutuksen keskittäminen johtaa usein siihen, että  keskuskaupunkeihin opiskelemaan  tulevat nuoret myös jäävät keskuksiin - vaikka työttömäksi - mieluummin kuin palaavat seuduille, joista palvelut on viety. Osa kasvavasta akateemisesta työttömyydestä johtuu siitä, että esimerkiksi perheelliset eivät vapaaehtoisesti muuta seudulle, jossa kouluverkkoa ja palveluja on karsittu. Joten myös elinkeinoelämä kärsii, kun työn tarjonta ja kysyntä eivät  kohtaa ja lisäksi syntyy uusia asumis- ja toimeentulon asiakkaita.

Samanaikaisesti työn ja palvelujen perässä muuttavista syntyy uusi köyhälistö keskuksiin. Kun pääkaupungissa asumista ei pysty siivoojan palkalla maksamaan, joudutaan turvautumaan asumistukeen.

Kela maksoi asumistukia 2014 yhteensä 1 523 miljoonaa euroa. Asumistukimenot ovat kasvaneet viimeiset kuusi vuotta. Tyypillinen tukea saava asuu suurten kaupunkien vuokra-asunnossa. Helsingissä asumistukia saavien määrä oli maan suurin, noin 17 % kaupungin väestöstä.

Tukijärjestelmää on syytä arvioida uudelleen. Asumisen valikoiva tuki on luonnollisesti välttämätöntä, jotta pienituloisille turvataan kohtuullinen asunto. Tasainen tuki kaikille ei paranna pienituloisten asemaa asuntomarkkinoilla. Asumistuki nostaa asuntojen hintoja ja vuokria, sillä se vaikuttaa suoraan asunnosta saatavaan tuottoon.

Asuntolainan verovähennysoikeutta ollaan onneksi asteittain laskemassa, joten sen osuus asuntojen hintakehityksessä pienenee. Matalien korkojen ohella se helposti ohjaa kohtuuttomiin investointeihin. Asuntoluottoja myöntävillä pitää olla vastuu asuntokuplan muodostumisesta ja asunnoille on oltava korkeampi omarahoitusosuus.

Edullisten vuokra-asuntojen riittämätön tarjonta nostaa myös asumisen hintaa, joten tässä pallo on poliittisilla päättäjillä. 

Kun mietitään ratkaisua asumisen kustannuksiin, on  huomioitava palapelin osien keskinäinen riippuvuus. Koulutuksen, asumisen, työpaikkojen ja palvelujen keskittäminen, asumistuki, asuntoluotot ja asuntojen riittävä tarjonta ovat kaikki osa suurempaa kokonaisuutta. 1 523 miljoonaa euroa asumistukea olkoon hyvänä konsulttina.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (73 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Vastauksena otsikon kysymykseen: kyllä! Tässä muuten aiheeseen liittyvä blogi ("Voiko porvari olla sosiaalipummi?")

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147134-voik...

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Hyviä pointteja. Erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa asumisen hinta on kohtuuttomasti kohonnut, on mahdollista vaurastua toisten tuilla.

Tilanne ei näytä paranevan sillä, että keskittäminen keskuksiin kiihtyy.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mitä ehdotuksia asiassa Krsitilliset teki viime vaalikaudella, istuessaan hallituksessa päättämässä esityksitä eduskunnalle?

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Asumisen hinta ruuhka- alueilla ei laskisi vähääkään asumistuen lakkauttamisella.
Jos jokaista vuokra-asuntoa hakee 10-100 ihmistä,vuokranantaja voi valita myös tukea saamattomista.
Se vain poistaisi pinituloisimpien mahdollisuuden asua yhtään missään.

Jos kuvitellaan,että tukea saamattomat näin hyötyisivät asumisen yleisen hinnan laskusta tukijärjestelmiä romuttamalla,kuvitellaan väärin.

Sitten on asuminen edelleen yhtä kallista - ja kustannuksia yhteiskunnalle lisää iso asunnottomien ja tosi kurjasti asuvien joukko

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Asumistuen maksaminen tasasummana kaikille ohjaisi asumista myös muualle kuin kasvukeskuksiin. Tällöin rahaa jäisi muuhun käyttöön enemmän.

Mikään asuntomäärä ei riitä esimerkiksi Helsinkiin niin kauan kun sossu maksaa 100% asumiskustannuksista. Kelan asumistuessahan on edes jonkinlainen omavastuu joten jokaisella on edes pieni insentiivi minimoida asumiskustannuksia. Sossu on se pahin ongelma.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Kuinka suurelle osalle sossun asiakkaista he maksavat asumistuen muodossa 100% asumiskustannuksista?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #14

Mahdoton sanoa, päätökset ovat salaisempia kuin pääesikunnan pornovideokokoelmat.

Yksinasuvalle maksetaan 100% korkeintaan 680e kuukausivuokrasta.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

On myös kritisoitu sitä, että miksi sosiaalituen turvin asuvien pitää asua kalliissa kasvukeskuksessa? Esimerkiksi Lieksassa saat kerrostalokolmion alle 30 000.

Pitääkö rajoittaa ihmisten oikeutta valita asuinpaikkansa?
Eläminenkin tulee kalliimmaksi kasvukeskuksissa kuin maalla... mutta kun palvelut on viety, ei ketään voi pakottaa asumaan syrjäseudulla. Eli päädymme jälleen noidankehään; keskittäminen - muuttoliike - hintojen nousu..

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #21

Ei ratkaisu voi olla valtiollinen suunnittelu. Kyllä kansalaisten pitäisi se signaali antaa että täällä haluamme asua. Palveluiden pitäisi seurata kansalaisia.

Muutoin voisimme politiikan perusteella rakennella uusia "kaupunkeja" keskelle erämaata. Myöhemmin ihmetellä miksi ei muuttanut lähes ketään muuta kuin julkisien palveluiden tuottajia.

On kummallista miten tässä nyky digitaalisessa maailmassa ei voitaisi muka kerätä ihmisiltä tietoa siitä missä päin he haluaisivat asua. Esim antamalla puolisitovia ilmauksia siitä että muutan x kohteeseen, jos sinne tulevat tietyt palvelut. Kun näitä ihmisiä olisi tarpeeksi, niin valtio voisi toteuttaa kyseisen hankkeen.

Parasta olisi varmaankin yksityisten yrityksien esitykset tai kansalaisten muodostama yhteisö, joka voisi moisia ehdotuksia tehdä. Perustetaan uusi tuonne, tai parannetaan tätä vanhaa ottamalla xyz asuin käyttöön.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen Vastaus kommenttiin #35

Ei hassumpi ajatus, neuvoa antava kansanäänestys siitä, missä kukin haluaisi asua.

Minusta meillä tulee säilyä oikeus asua vaikka periferiassa... mutta emme tällöin voi vaatia kaikkia palveluja. Se olisi tietoinen valinta muuttaa maalle siitäkin huolimatta, että lapsille ei järjesty kunnallista kuljetusta tms.. Itse voisin hyvin eläkepäivilläni muuttaa maalle, mikäli toimintakykyä riittää.

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander

Ettäkö edes jonkinlainen? Esimerkiksi Helsingissä omavastuuosuus on käytännössä satoja euroja, koska vuokra on jotakuinkin aina roimasti suurempi kuin Kelan määrittelemä kohtuullinen vuokra.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Suora lainaus: Tukijärjestelmää on syytä arvioida uudelleen. Asumisen valikoiva tuki on luonnollisesti välttämätöntä, jotta pienituloisille turvataan kohtuullinen asunto. Tasainen tuki kaikille ei paranna pienituloisten asemaa asuntomarkkinoilla.

En siis kannata asumistuen poistamista vaan sen uudelleenarviointia. Asumistuki on yksi hintatasoa nostava tekijä. Blogini lopussa mainitsen, että palapelin kaikkien osien keskinäinen riippuvuus on huomioitava, kun päätöksiä tehdään.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Tämän hetkinen tukijärjestelmähän suosii syrjäseutuja ja syrjii pääkaupunkiseudulla asuvia. Asumiskustannuksien kattaminen sosiaalituin ei ole sidoksissa asuinpaikan asuinkustannuksiin, joka on suuri yhdenvertaisuuden rikkomus. Perustuslaissa jo turvataan jokaiselle oikeus valita itse asuinpaikkansa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toimeentulotuen osalta nuo ovat. Niissä katetaan kunnan normaalin vuokratason mukainen kämppä. Vielä 2006 toimeentulotuessakin oli 7% omavastuu asumismenoista. Eipä ole enää.

Tuo perustuslain pykälä ei kerro kenet velvoitetaan rakentamaan ja ylläpitämään nuo asunnot ilmaiseksi ja miten skattalle voidaan ylipäätään rakentaa asuntoja kaikille halukkaille.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #19

Vapaa valinta asumisen osalta on eri kohta kuin asumisen tukeminen, joka lähinnä on vain ohjeellinen ei sitova.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Asumisen kalleus ja asumistuet muodostavat keskeisen tekijän kannustinloukuissa. Töihin ei kannata mennä, sillä käteen jäävä rahamäärä ei juuri kasva, koska asumisen tuet putoavat heti, kun alkaa ansiata rahaa palkkatyöllä. Kannustinloukkujen ongelmaa ei voida ratkaista ilman, että puututaan asumisen korkeaan hintaan pääkaupukiseudulla. Myös selitys sille, miksi maahanmuuttajat eivät riittävästi hakeudu työmarkkinoille, vaan elävät tukien varassa, liittyy kiinteästi näihin kannustinloukkuihin ja pääkaupunkiseudun asumisen kalleuteen.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Eräs maahanmuuttajaystäväni on juuri tuollaisessa tilanteessa, kielitaidon ja työkokemuksen vuoksi olisi pakko päästä töihin, mutta ei ole varaa menettää asumistukea parin viikon työkeikalla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #22

Täytyy olla melkomoinen liksa parin viikon työstä, että sen takia menettää asumistuen. Asumistuki nimittäin perustuu vuosituloihin, joten tuo edellyttäisi, että kahden viikon liksalla ylittää vuositulorajan.

Minkä alan mamu lienee?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #40

Asumistuki perustuu bruttokuukausituloihin. Kultakin kuukaudelta tietysti erikseen.

Lisätietoja saat Kelasta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #48

Asumistuki perustuu KESKIMÄÄRÄISIIN kuukausituloihin, jotka lasketaan vuosituloista.

Lisätietoja saat Kelasta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #50

Takaisinperinnän tapauksessa varmaan näin. Jos tulosi kasvavat, olet velvoitettu tarkistuttamaan asumistukesi määrän heti, et ensi vuonna. Tällöin on absurdia ajatella että tuki perustuisi vuosituloihin. Tulojen vaihdellessa runsaasti asumistuki lasketaan vaikka joka kuukausi uudestaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #59

Olkoon absurdia tai ei, niin se nyt vain toimii. Jos tuloni nousevat esim. keikkatyön takia, olen velvollinen ilmoittamaan se. Sitten Kela jakaa sen vuosituloksi. Ja lasketaan ja jaetaan vaikka joka kuukausi uudestaan.

Niin se nyt vain toimii. Tarkempaa tietoa saat kysymällä Kelasta tai lukemalla sen asiaa koskevat ohjeet.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Olen itse samoilla linjoilla Helenan kanssa..eli hinnat eivät putoa yhtään, vaikka koko tukimuoto poistettaisiin. Ei ihminen/yritys ole mikään "äiti teresa", vaan suurin osa meistä vie sen mikä on mahdollista. Jos siis asuntopulaa ja yhteen paikkaan monta hakijaa, niin kyllä sieltä löytyy sellaisiakin jotka käteisellä maksavat ja omasta pussistaan.

Blogisti arvioisi tukijärjestelmän uusiksi, mutta ei oikein kerro miten..jotain epämääräistä "palapelistä", mutta miten se tilannetta muuttaa.
Ymmärtääkseni tällä hetkellä tukea saa, jos on riittävän vähävarainen ja neliöperusteisesti. Miten tuota järjestelmää voitaisiin muuttaa muuten kuin ottamalla tuet pois näiltä vähävaraisilta jotka niitä nykyisin saavat?

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Yksi palapelin osa on riittävä vuokra-asuntojen tarjonta. Kuntien pitäisi rakentaa niitä myös omana tuotantona eikä antaa yksityisille rakennuttajille - ehkä näin hintatasokin pysyisi kohtuudessa.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

No tuo "riittävä" olisikin vastaus kaikkeen, eikä mitään ongelmaa enää olisi. Kun kuitenkin myös kunta haluaa rahaa, niin se myy maa-alueen sille joka eniten maksaa ja se sitten taas rakentaa sinne kalliita asuntoja.
Kunnilla tietysti on omaakin edullista tuotantoa, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi. Myöskään halpaa tekemällä ei rikastu, joten ratkaisua ei oikein löydy. Sosialisointi/kansallistaminen olisi toki yksi, mutta vaikka se kenties itselleni kävisikin, niin joku toinen paremmin toimeentuleva saattaa olla asiaa vastaan.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen Vastaus kommenttiin #28

Kunnille voidaan suositella (tai edellyttää) tietty kiintiö omaa edullista tuotantoa. Osa siitä tulisi takaisin pienentyneinä asumistukina. Tällaista toimintaa vauhdittaisi sopiva kannustin kunnille..

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #33

Suomessa on tällä hetkellä noin 400 000 tyhjää (!) asuntoa, joista reippaasti yli 10 % pääkaupunkiseudulla.

Paljonko tarjontaa pitäisi vielä lisätä?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kuinka paljon Pirkkalassa on kaavoitettuja rakentamattomia tontteja joille voisi rakentaa vuokra-asuntoja (kerrostaloja) jarruttamaan muuttoliikkeen aiheuttamaa hinnanousua Tampereen vuokra-asunnoissa?

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Max, en pysty tarkistamatta sanomaan, mutta sen tiedän, että Pirkkala on rakennuttanut suhteessa enemmän vuokra-asuntoja kuin esim. Tampere. Eli emme rakennuta pelkästään kallista omakotiasumusta mitä joskus on väitetty.

Jouni Nordman

Eiköhän aina hinnat ole pudonnut kun rakennetaan halpoja vuokraasuntoja, joiden hinnat ovat merkittävästi halvemmat kuin on markkina hinnat.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ilmaisen leivän kilpailukyky on erittäin korkea.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Jep. Tähän perustuvat myös Suomen kuuluisat "leipäjonot", ei "köyhyyteen".

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Osa tonttimaasta pitäisi korvamerkitä halvalle vuokra-asuntotuotannolle. Tekevätkö suuret kasvukeskukset näin?

Jouni Nordman

Kunnat ovat naiveja, sillä laskevat vain suuria ulosteen perään, kun verotuksellisesti he saisivat enemmin rahaa, jos keskittyisivät pienituloisten. Sillä infran ja muiden palveluiden tuottaminen on edullisempaa, toisaalta pienituloiset maksavat palkastaan kunnallisverotuksessa ja kuluttavat rahansa lähellä, joka virkistää lähi alueen yritystoimintaa.

Eli kunnat eivät osaa laskea kokonaistuottoa tässä asiassa, eli eivät tajua tällaisen paljon ihmisiä alueella olevan olevan oma itsenäinen talousalue, joita kunnat tarvitsevat elämiseen. Sillä nykyisestä asunto politiikasta pks seudulla kärsii kaikki, sillä jos pien pakkasta työtä on tarjolla, mutta yhtälöstä puuttuu halvat asunnot.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Miten vuokra-ASUNTO eroaa omistusASUNNOSTA?

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen Vastaus kommenttiin #52

"Miten vuokra-ASUNTO eroaa omistusASUNNOSTA?"

Et hae tätä vastausta, vastaan kuitenkin:

Vuokra-asunnosta pääsee helpommin eroon kuin omistusasunnosta. Yksi syy muuttohaluttomuuteen työn perässä on asuntoon sidottu omaisuus. Jos et saa asuntoa myydyksi on se arvoton.

Jos omistat omakotitalon syrjäseudulla niin olet todennäköisesti laittanut siihen koko omaisuutesi. Nyt kun yrität myydä sitä, saat murto-osan alkuperäisestä hinnasta... jos myyt et kykene sillä rahalla saamaan säällistä asuntoa kasvukeskuksesta joten joko jäät periferiaan elämään tuilla tai sitten suostut "uudeksi köyhälistöksi" keskukseen ja siirryt vuokralle (jos hyvin käy saat asumistukea..)

Eli tässä mielessä kannatan siirtymistä enemmän vuokratuotantoon, se helpottaisi muuttamista työn perässä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #58

En todellakaan. Kysyin, mitä eroa noissa ASUNNOISSA on. Kysyn edelleen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Hinnat putoavat automaattisesti kun asuntoja on vähintään tarpeeksi. Kyse on yksinkertaisesta kysynnän ja tarjonnan laista.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Paitsi että kysyntä on resursseihin nähden rajatonta asumisen hintaan sidottujen tukien vuoksi.

Kysyntä ja tarjonta toimivat kun jokaisella toimijalla on vaihtoehtoiskustannuksia valinnoistaan. Helsinkiläisellä työttömällä tätä ei ole. Sossu hyväksyy yksinasuvalle 680e kuukausivuokran. Ei liene outoa jos sen halvemmalla on vaikea saada kämppää.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Paitsi että kysyntä on resursseihin nähden rajatonta"

On rajatonta ainoastaan mikäli otamme rajattomasti vastaan maahanmuuttajia. Harvemmin ihminen tarvitsee enemmän kuin yhden asunnon ja monissa asunnoissa asuu useampia ihmisiä. Kesämökkeja ja telttoja ei lasketa jos lisää saivarrella haluat.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #12

30.000 hakemusta jonossa. Niiden kämppien rakentaminen maksaisi huonommillekin paikoille 6 mrd €. Tänä aikana asuntojono olisi paisunut jo uusilla parillakymmenellä tuhannella hakemuksella.

Kysyntää on niin kauan kun asunnoista ei tarvitse itse maksaa mitään. Hienoja ovat nuo asumisen hintaan sidotut tuet.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #13

Siis ihan oikeastiko uskot ettei noista 30 tuhannesta kukaan maksa itse asumistaan, vaan "sossu maksaa kaiken?"
Luuletko oikeasti että jos tuo 680€n raja poistettaisiin, niin vuokrien hinnat jotenkin maagisesti lähtisivät alamäkeen? Miksi ihmeessä "grynderi", tahi asuntosijoittaja yms. lähtisi pudottamaan hintoja, jos kerta tulijoita on enempi kun asuntoja.
Jos haluat tarjota halvalla asuntoja köyhille, niin voithan ostaa sellaisen ja laittaa vuokralle..edullisesti, tietty.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #26

Ei siinä ole mitään epäselvää. Tuet nostavat hintoja, se on kiistaton fakta. Tuet kasvattavat keinotekoisesti asuntojen kysyntää yli asukkaiden maksuhalukkuuden.

Markkinat perustuvat hintajoustoon ja vaihtoehtoiskustannuksiin. Tällä hetkellä molemmat perusteet on romutettu kun merkittävällä osalla markkinatoimijoista ei ole mitään hyötyä siitä että he aktiivisesti laskisivat asumiskustannuksiaan esimerkiksi muuttamalla pois Helsingistä. Kerava on alle puolen tunnin matkan päässä mutta henkilön käteen jäävät rahavarat eivät kasva senttiäkään muuttamalla mikäli sossu maksaa vuokran. Sairas tilanne joka kärjistää Helsingin asuntopulaa.

Pelkästään toimeentulotukiasiakkaiden asuminen kauempana keskustasta muuttaisi kolmenkymmenentuhannen hakemuksen jonon siihen että Helsingissä olisi tuhansia tyhjiä asuntoja. Mitä luulet hinnoille tapahtuvan?

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #27

Miksi Pekka nämä köyhimmät ja heidän tukensa ovat jatkuvasti hampaissasi? Esität että järjestelmä on mätä, mutta kaikesta kuitenkin paistaa että nämä ihmiset ja heidän "yltäkylläinen" elintapasi sinua hiertää.
Etkö voisi pohtia itse muuttavasi vaikkapa Keravalle, tahi vaikkapa Tohmajärvelle, mistä nyt saisi tontinkin eurolla. Näin toimien ei välttis tarvitsisi murehtia tt-asiakkaiden eloa pääkaupunkiseudulla.
Voisit toki itsekin alkaa elellä ruhtinaallisesti näillä tuilla..meidän satojen tuhansien työttömien joukkoon mahtuu aina..meillä on seinät leveällä ja katto korkealla.

Mitä sitten tulee noihin hintoihin..niin en usko niiden putoavan. Vaikka itse köyhä olenkin, niin vahva mutu-tuntuma kuitenkin siitä, että pääkaupunkiseudulle muuttaisi tuhansia maksukykyisiä ihmisiä, jos vaan asuntoja olisi. Se että nuo "sossupummit" uudelleen sijoitettaisiin, ei välttämättä toisi asiaan isompaakaan helpotusta.

PS katso tästä pieni pätkä. Olisko siinä ratkaisu ongelmiisi?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #29

Ketään ei tarvitse "uudelleensijoittaa" vaan antaa jokaisen valita. Maksetaan toki nykyistä perusosaa, ei se Suomen rikkauden huomioonottaen ole liiallinen. Mutta maksetaan myös yhtä suurta asumistukea ja toimeentulotuen asumislisää helsinkiläisille ja tohmajärveläiselle. Näin se jonka asuminen aiheuttaa vähemmän haittaa muille, saa enemmän rahaa muuhun käyttöönsä. Reilua kuin mikä.

Se että jollekin maksetaan tukia sitä enemmän mitä kalliimmin suvaitse asua, on epäreilua, typerää ja haittaa kaikkien elämää. Ihan turha mennä tuollaisen säälittävän marttyyriyden taakse. Ei täällä rikkaita olla kai kukaan.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #30

En minä oikein jaksa uskoa että ihminen muuttaa sen mahdollisen satasen lisärahan turvin vaikkapa sinne tohmajärvelle, jos on ikänsä hesassa asunut. Minä asuin siellä(hesassa) 35v. mutta muutin kun lapset oli pieniä ja maaseutu tuntui hyvältä kasvuympäristöltä niille. Saatoin olla väärässä.

Jos ihminen haluaa ylös elossaan, niin eiköhän se helpommin onnistu siellä kasvukeskuksissa, kuten Statissa. Sen vuoksi ehkei ihan fiksua ehdottaa näille muuttoa jonnekin susirajan taakse, lisäksi se taidettiin torpata kun persut sitä ehdotti jollekin ryhmälle.

Mitä sitten tulee mahdolliseen "marttyyrisyyteeni", niin se ei ollut tarkoituksenani millään tavalla. Jotenkin vaan pistää silmään kun lähes joka kommentissasi esität miten hyvin on sossutuet kasvaneet ja reaaliarvot nousseet(faktiset euromäärät toki kertovat muuta).
Tähän joukkoon pääsee edelleenkin helposti, kadehtia ei tarvitse.

Et sitten sitä videota kommentoinut, vai oliko se juuri se "marttyyriosuus"?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #31

Ketään ei tarvitse patistaa muuttamaan. Niin hassulta kun se tuntuukin, sinun tai minun preferenssit eivät edusta kuin minun ja sinun preferenssejämme. En varmaan itsekään muuttaisi satasen takia pois Helsingistä. Silti makrotasolla osa muuttaa pois ja osa jättää tulematta. Noita asioita ei vain voi ajatella subjektiivisen kokemuksen kautta, koska siinä voi olla satavarma että johtopäätökset menevät metsään.

Markkinat eivät toimi jos toimijoiden kannustimia sörkitään. Ja kun markkinat eivät toimi, hinnat nousevat. Helsingissä asumista tuetaan helposti kaksinkertaisesti verrattuna siihen että asuisi 50 km päässä Helsingistä. Tästä syntyy ylimääräistä kysyntää joka nostaa hintoja.

Väitätkö sinä että puhuin paskaa kirjoittaessani sosiaalitukien nousseen sen minkä kerroin? Mitkä "faktiset euromäärät" siis kertovat toista?

En jaksanut valitettavasti avata linkkiä jonka sisältöä et avannut etukäteen. On hyvä tapa kertoa mitä linkin takaa löytyy.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #32

Jos ei ketään pakoteta/patisteta muuttamaan, niin miksi ihmeessä joku nyt vaikkapa Helsingissä asuva sieltä lähtisi, jos saisi jossain muualla esim. sen satasen verta enempi tukea? Ja jos vaikka lähtisikin, niin montako näitä uskot löytyvän jotka sen valinnan tekisi..kymmenen, sata, tuhat? Onko sillä kokonaisuuden kanssa merkitystä ja mitä se sitten aiheuttaisi toisessa päässä? Uskoisin että työttömyys lisääntyisi, sosmenot kasvaisi jne.

Minä en väitä että suoranaisesti puhuisit paskaa, mutta väitän että kenties tarkoituksellisesti kaivelet jotain ihmetilastoja missä voidaan esittää jollain sopivalla välillä taphtuneen isojakin muutoksia.
Noin äkkinäisellä googletuksella löydän itse vaikkapa Ylen sivuilta artikkelin, jossa tutkimusprofessori Olli kangas Kelasta sanoo, että; "Aikuisen toimeentulotuen perusosa, vajaa 420 euroa, on pysynyt samana 20 vuotta. Tutkimusprofessori Olli Kangas Kansaneläkelaitokselta sanoo, että tuki on oikeastaan samana aikana laskenut.

- Perusturvan taso toimeentulotuessa vuonna 1990 oli 418 euroa ja tällä hetkellä se on kuluttajahintaindeksillä muutettuna 417 euroa eli se on reaalisesti vähentynyt euron verran kahden vuosikymmenen takaisesta tilanteesta."

Tuo siis vuoden 2011 tilanne. Nythän se lienee reilut 480€(?), joten onhan tuossa joku kymppi korotusta. Kun kuitenkin puhutaan toisessa kohtaa, että yksinasuvan perusosan määrä on 447,24 euroa, niin en ainakaan oikein itse ymmärrä asiaa.

Vuodelta 2010 Kelan sivuilta Sosiaalivakuutuslehden numero (pdf-tiedosto 2,5Mt), jossa monesta etuudesta tiedot aikavälillä 1991-2011.

MLLn lausunto Suomen tilanteesta jossa esitetään lapsiperheiden tukien (kotihoidon tuki, lapsilisät jne)aika isoista pudotuksista vuosien varrella.

Näitä löytyy vaikka miten paljon netistä..yhteistä niille kaikille on se, että ne jotka olivat köyhiä ennen, ovat sitä vielä nytkin. Monilla tilanne jopa kurjistunut, vaikka kenties tullutkin vuodessa euron korotus kuukausirahaan.

Saa aika "vartiainen" olla, että pystyy jollain tasolla kadehtimaan näitä etuisuuksia, tahi edes esittämään että näillä olisi joku vääristävä vaikutus yhteiskunnassamme.
Kun työtön saa työtä..eli "oikeaa työtä, oikealla palkalla", ts. mielekkääksi koettavaa työtä, työehtosopimuksen mukaisella palkalla, niin se on parasta sosiaalipolitiikkaa. Ei se, että sijoitetaan jonnekin radan toiselle puolelle, tahi että "puuhastellaan" pajoissa patalappuja virkaten 9n euron päiväpalkalla.

PS siellä linkin takana oli Bernhard Shawin mietteitä työttömistä yms. sossupummeista ja mitä niille pitäisi tehdä. Ihan mielenkiintoista ja ajatuksiakin herättävää katseltavaa. Suosittelen..voi olla todellisuutta vielä jossain kohtaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #27

Otapa selvää, mitä tarkoittaa "kiistaton fakta". Ainakin tässä keskustelussa tuo on kiistetty moneenkin kertaan.

Se, että itse olet jotain mieltä, ei tarkoita, että niin on. Pitäisi vähän perustella.

Viiden pisteen vihje: Keskustelu on hakoteillä, Ei ole olemassa erikseen "vuokra-asuntoja" ja "omsitusasuntoja". Mikä ero niissä ASUNNOISSA muka on?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #43

No en usko että sinä olisit tuota kiistämässä. Kohan muodon vuoksi väittelet.

Tuo viimeinen kappale on hyvä pointti. Tässäkin keskustelussa on jälleen - minä mukaanlukien- sorruttu pohtimaan yksittäistä ongelmaa ja innostuttu kukin yhdestä ratkaisusta.

Fiksu tapa olisi jälleen systemaattisesti käydä läpi mikä on tavoitetilanne ja funtsia läpi kaikki asiaan vaikuttavat tekijät. Tuet, verotus, julkinen rakentaminen ja asukasvalinta, aluepolitiikka. . Näitä riittää eikä kenelläkään ole kuin se oman suppean näkökulmansa ajama osaoptimointi mielessä.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Pitää muistaa, että Suomi on pidetty tasaisesti asutettuna sotilaspoliittisista syistä. Venäjän muodostama uhka on ollut niin konkreettinen, että turvallisuusyistä on katsottu olevan viisasta jättää syrjäseutujen ja maaseudun tyhjentäminen väliin.

Talouden kannalta maaseutu olisi kannattanut tyhejentää jo aikaa sitten. Näin on menetelty mm. Ruotsissa.

Vaikka Venäjä on sotilaspoliittisesti aktivoitunut viime aikoina, en silti näe kovin perustelluksi sitä, että maaseutu pidettäisiin asutettuna. Puolustus perustuu kuitenkin viime kädessä taloudelle, ja muuttoliike kaupunkeihin on taloutemme kannalta kuitenkin avain-asemassa.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Hieman kritisoin tuota ajattelua, että muuttoliike kaupunkeihin olisi talouden kannalta avainasemassa. Jos keskittäminen kannattaisi, menisi suurilla kaupungeilla hyvin. Nyt kuitenkin Helsinki, Tampere ynnä muut suuret kaupungit ovat huonossa hapessa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Suomessa on mahdoton rakentaa halpoja asuntoja. Asunnon hinnasta on yli puolet veroa. Lisäksi tulevat kaikki muut asumisenverottamisen muodot. Varainsiirtoverot, kiinteistöverot jne....

Otamme siis velkaa, josta maksamme myös veroja, maksaaksemme veroja? Onko se järjetöntä?.

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

Vuokratuet luultavasti vaikuttavat vuokra-asuntojen markkinahintoihin nostavasti. Jos markkinahintoja ei haluta maksaa on jonkun tahon subventoitava.

Omistusasuntojen hintatason kohtuullistuminen ei taida olla oikein kenenkään intressissä. Asunnon omistaja ei varmaankaan halua että hänen asuntonsa hinta laskee. Pankitkaan eivät todennäköisesti halua, että asuntolainojen vakuuksina olevien asuntojen arvo laskee.

Ainoa omistusasuja, joka haluaa että asunnon hinta on alhainen on (ensimmäistä) asuntoa ostava.

Yksi probleema on yhdyskuntarakenteen hajautuminen. Esimerkiksi Helsingissä 50 vuoden aikana karkeasti arvioiden asukasmäärä on kaksinkertaistunut mutta maankäyttö on kymmenkertaistunut. Enää ei rakenneta kaupunkeja vaan väyläverkostoja.

Halvemman asunnon voi ostaa kaukaa ja ajaa autolla töihin, pitkien työmatkojen kustannuksia subventoidaan verotuksen keinoin. Verottaja tavallaan tukee kaupunkirakenteen hajoamista.

Tiiviit, riittävän kokoiset (mikähän se lienee) kaupungit/kylät joissa pääosan palveluista saavuttaa jalan olisivat sosiaalisestikin kaikkein tasa-arvoisimpia.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

"Tiiviit, riittävän kokoiset (mikähän se lienee) kaupungit/kylät joissa pääosan palveluista saavuttaa jalan olisivat sosiaalisestikin kaikkein tasa-arvoisimpia"

Totta. Kaikki asutus keskuksiin, maataloutta emme tarvitse, sillä Lidlistä saa halvalla. Myydään kaikki mitä kehäkolmosen ulkopuolella on halukkaille, niin saamme taloutemmekin hetkellisesti kuntoon. Eli jatketaan jo valitulla tiellä.

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

Minä vastustan kaiken kasaamista kehä kolmosen sisäpuolelle. Vastustan myös jättimäisiä kauppakeskuksia.

Olen puusilmä ja minusta vaikuuttaa siltä ettet ymmärrä mitä tarkoitan, mutta kommenttisi vaikuttaa lähinnä sarkasmilta.

Aika pitkän aikaa ennen auton keksimistä kaikki ihmislajin kylät ja kaupungit olivat tuollaisia tiiviitä riittävän kokoisia. Asutus oli tiiviinä ryppäinä ja kylien välissä viljelyksiä.

Nykyisinkin voitaisiin asuminen, palvelut, tuotanto ja maanviljely mitoittaa niin, että muodostuu toimivan kokoisia yksiköitä. Ehkä pienin toimiva yksikkö voisi olla 250 hengen tiivis kyläyhteisö.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #60

Kaikki nimenomaan kasataan kehäkolmosen sisäpuolelle, se ei jotenkin itsestään vain kasaudu. Helsinskijn älyvapaa ja yhteiskunnallemme käsittämättömän kallis paisuminen on tietoisen, ja kansan valtaenemmistön hyväksymän, kehitysaluepolitiikan tulos.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Tuollaista ajattelua kuin Pekka Pylkkönen edustaa, olen kaivannut jo kauan suomalaiseen yhteiskuntaan. Kiitos Pekka.
Melkein poikkeuksetta yleiset mielipiteet pohjautuvat vain osatotuuteen, mutta Pekka on oivaltanut koko kokonaisuuden ns. makrotalouden.
Olen varma, että hänen ehdottamansa asumistuen rajoittaminen tiettyyn summaan asuinpaikasta riippumatta poistaisi tai ainakin helpottaisi kasvukeskusten asuntopulaa ja laskisi hintoja, mutta sehän ei sovi päättäjillemme koska he itsekin asuvat niissä, ja ehkä jopa ansaitsevat itsekin pitämällä asuntojen vuokrat ja hinnat korkealla tasolla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Pylkkänne nimenomaan EI ole ymmärtänyt makrotaluden kokonaisuutta. Asunto on sijoitus. Ei ole olemassa "vuokra-asuntoja" ja/tai "omistusasuntoja". Kaikki asunnot omistaa joku tai jokin, ja niitä joko vuokrataan tai sitten ei.

Vuokratason määrää yksiselitteisesti markkinoiden normaali sijoitustuotto, joka nykyisin on noin 4 - 8 %. Jos tuotto jää alle, asuntorakentamiseen ei sijoiteta, jos tuott nousee yli, markkinoiden kasvaminen laskee kilpailun surauksena tuoton tuolle tasolle. NÄIN markkinamekanismi toimii.

Sillä, miten vuoratun asunnon vuokra rahoitetaan, ei ole merkitystä. Jos tuotto ei yllä tuolle 4 % tasolle, tarjonta vähenee. Sijoittajaa ei kiinnosta pätkääkään, mistä raha tulee, tuista, palkasta tai kerjäämällä.

Se, mikä nostaa vuokrien hintaa, on jatkuvasti kohoava asuntojen markkinahita myyntimarkkinoilla. Kun se lähtee laskuun, lähtevät vuokrat laskuun. Tällä hetkellä tyhjillään olevan asunnon tuotto on yhtä suuri tai suurempi kuin vuokratun. SIKSI asuntoja on tyhjillään. Ja lisärakentaminen lisää nimenomaan tyhjillään olevine määrää.

Ainoa keino asumiskustannuksen laskemiseksi on siirtää lainojen yrättäjäriski pankeille. Nyt pankeilla ei sitä ole, vaan asuntomarkkinat toimivat niin, että asunto valmistuu, joku ostaa sen, pitää tyhjillään ja myy sitten korotettuun hintaan edelleen. Pankkin rahoittaa lähes minkä tahansa kauppahinnan, kunhan laskee, että korko pystytään hoitamaan. Ja sitten seuraavalle, kun hintatasoa on nostettu kyllin.

TÄMÄ on se kuuluisa asuntokupla, jossa olemme eläneet "hallitun rakennemuutoksen" jälkeisessä ajassa. Perussyitä on kaksi:

1) "Inflaationvastainen taistelu", jossa hintatason kuplanoususta huolimatta rahan arvon ei anneta laskea

ja

2) Suomessa se tosiasia, että vaikka todellisuudessa "omistusasunto", sen hinta ja yhtiövastike (tms.) on selvä asumiskustannus, sitä ei EU-byrokratian määrittelemässä taloustilastoinnissa sellaiseksi lueta. Vain vuokra on asumiskustannus. Omistusasunnon hankinta ja kulut ovat EU:ssa sijoitusmenoja, koska omistusasuntojärjestelmä on suurimmassa osassa liittovaltiotamme tuntematon.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Koko keskustelu on kansantaloustieteen näkökulmasta täysin hakoteillä. Ensiksikin, ei ole olemassa "vuokra-asuntoja" ja "omistusasuntoja", on olemassa asuntoja, joita joko vuokrataan tai sitten ei. Jälkimmäisiä on kahta lajia, niissä asutaan tai sitten ei.

Keskeinen kysymys on, miksi viimemainittuja on niin paljon, tällä hetkellä Suomessa yli 400 000 kpl.

Asutno on sijoitus, joko omaan kulutukseen tai varsinainen taloudellinen investointi. Jälkimmäisen tuottovaatimus liikkuu "normaalissa" ("normaali" on puhtaasti tilastosuure), joka tällä hetkellä on noin 4 - 8 % sijoitetulle pääomalle. Vuokratuilla tai sellaisten puuttumisella ei ole tämän tuoton kanssa mitään tekemistä, eikä sijoittaja ole siitä kiinnostunut.

Tuon tuottoprosentin euroarvon määtää ainoastaan asunnon hankintahinta. Siinä taas toimii rajoittajana pankkien halukkuus rahoittaa kauppoja. Niin kauan, kuin pankkien lainaustoiminta ei ole riippuvaista vakuusarvoista, hinnat nousevat jatkuvasti, syntyy kupla. Vain pankkien yrittäjäriskin realisointi voi vaikuttaa asuntojen osto- ja sitä myötä vuokrahintoihin. Ei mikään muu.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Aivan päätön ajatuksenjuoksu. Myyjä tavoittelee maksimaalista tuottoa ja ostajan ostovoima sekä vaihtoehtoiskustannukset asettavat hinnalle ylärajan.

Tuki sekä nostaa osan ostajaehdokkaista ostovoimaa että poistaa insentiivin minimoida asumiskustannuksia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"insentiivi"? Suomeksi, spliits.

Mikä "ajatuksenjuoksussa" on päätöntä? Sijoittajalle on aivan samantekevää, miten tuo tuotto syntyy, ja jos - ja kun - se syntyy vähemmällä vaivalla odottamalla arvonnousua kuin vuokraamalla kämppä, sitähän ei vuokrata. Tuilla ei siis ole vaikutusta vuokratasoon. Vuokratason pitää tuolla mainitsemallllani tasolla yksiselitteisesti kilpailu, mutta ajatuksesi näyttää perustuvan siihen, että pääasiallinen tuotto tulee vuokrista. Tuon noin 8 % yläraja ei suinkaan tule "vaihtoehtokustannuksista" tai ostajan maksukyvystä, vaan kilpailusta. Samoin alaraja.

Ei muuten tule.

Juuri SIKSI niitä tyhjiä kämppiä on pekästään helsinskijssä yli 40 000.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #49

Insentiivi eli kannuste ja motivaattori.

Ja tuet taas lisäävät kysyntää luonnottoman korkealle. Joka taas siirtää markkinoiden tasapainoa suuntaan "myyjän markkinat". Vaihtoehtoiskustannus on markkinalogiikan aivan perustavanlaatuinen asia. Eli jos haluat jotain, joudut luopumaan jostakin muusta. Näin ne jotka arvostavat eniten Helsingissä asumista saavat kämppänsä sieltä kun taas muut saavat palkinnoksi vähemmän houkuttelevassa paikassa asumisesta jotain muuta jota helsinkiläiset eivät saa.

Mitään järkevämpää menetelmää asuntojen "arpomiseksi" haluttujen ja ei-haluttujen alueiden välillä ei ole esitetty.

VVO taisi tehdä reilut 20% tulosta asuntojen vuokraamisella edellisellä tilikaudella.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #61

Millä logiikalla tuet lisäävät kysyntää?

Lisääkö asumistuki asujien määrä?

Kuten totesin, vaihtoehtokustannus ei vaikuta investoijan toimintaan, so. vuoratasoon. Se vaikuttaa vuoraajan toimintaan.

Järkevämpää kuin arpominen haluttujen ja ei-haluttujen välillä on muutta haluamista, ts. lopettaa Helsinskijn saama kehitysaluetuki ja siirtyä siltäkin osin markkinaehtoisempaan suuntaan: verotulot niihin kuntiin, joissa verotettava tulo syntyy.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Asumisen kalleus toki rahoitetaan myös liian suurilla palkoilla. Pudotetaan kaikkien palkat vaikkapa puoleen tai neljännekseen, tai kymmenesosaan jos haluaan kilpailla kiinalaisten kanssa palkoissa, niin eivätköhän vuokratkin kohta putoa, ettei asuntoja tarvitse makuuttaa tyhjillään kun kaikki asuvat kadulla. Silleen se markkinatalous toimii. Rakentaminenkin tulee halvemmaksi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Pahinta olisi jos palkkaa maksettaisiin sitä enemmän mitä kalliimmassa asunnossa asuisi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Noihan se menee. NOKIAn tj asuu paremmassa asunnossa kuin minä ja saa parempaa palkkaa.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman Vastaus kommenttiin #64

Ei kai se teejiin palkka määräydy kämpän koon mukaan. :)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #71

Eihän tuossa sellaista ehdotettukaan.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Poliittiset suhmuroinnit,kuntien ,kaupunkien maanomistajien,rakennusliikkeiden,hyvä veli verkostot jne.Suuri osa asuntojen omistajista vuokraa niitä sos.ja kelatukien saajille,koska varma vuokranmaksu,ja VERONMAKSAJAT maksaa.Varsinkin sossuluukun kautta avustettavien asunnot ja mööpelit,vessapapereita myöten.

As.tuki nostaa vuokria,asuntojen hintoja jne.Vuokrat ovat nousseet 20 % viime vuosina,ja asuntojen hinnat ovat nousseet.18 neliön luukku maksaa 187 000 hesan suunnalla.

Myös ne firmat jotka vuokraavat OMISTAMIAAN asuntoja 24 neliön koppeja ulkomaalaistaustaisille,ja perivät sikavuokraa,näiltä 6 euron tuntiliksaa saavilta,maksattavat voittonsa ja tuottonsa veronmaksajilla.He siis vuokraavat oman firman halpaduunareille omistamiaan luukkuja.hYVÄKSIKÄYTTÖÄ,NIIN NOIDEN IHMISTEN,KUIN VERONMAKSAJIEN KOHDALLA.

Vapaavuori kävi jo aikanaan torppaamassa rakentamisen muualla suomessa,joten turhaa päpätystä.Suomessa on pääkaupunkiseudullakin tontteja rakentamatta,tyhjiä asuntoja jne.Nämä rosvoamisen ulottaneet ovat iskeneet jo vuokra asuntoihinkin joissa on tulorajat,niissä on vuokrat nostettu vapaiden markkinoiden tasolle,ja as.oikeusasuntojen vastikkeet sama juttu.Tonkikaa nyt pikkasen tarkemmin ne tästäkin rakentamisen ja edullisten vuokra asuntojen vajeesta hyötyvät.

Unohditte tuossa ne,joilla ei ole as.velkaa,jotka maksavat itse vuokransa.He eivät saa mitään vähennyksiä,toistaiseksi vielä as.velalliset saavat,hallitus tosin poistaa senkin kohta,SAMALLA KUN NOSTAVAT KIINTEISTÖVERON..As.tuki poistuu kohta myös,sos.turvaa karsitaan,terveyspalveluja ei saa senkään vähän vertaa jne.Kela ja sossu ei muuten maksa mitään 100% vuokria,tuo tyyppi joka sitä kuvittelee,voi mennä opiskeleman sos. alaa ja tutustua lakeihin.

1200 eurolla ei muuten vuorenvarmasti pääkaupunkiseudulla eletä,joten turha mainostaa että suomalaiset eivät tee töitä,SILLÄ EIVÄT ELÄ MYÖSKÄÄN ULKOMAALAISTAUSTAISET,JOIDEN KOKOOMUS JA EK MAINOSTAA TEKEVÄN PUOLI ILMAISEKSI KAIKKI PASKADUUNIT,JOIHIN HE LUKEVAT MYÖS HOITOALAN AMMATTILAISET jne.Sossun luukulla käyvät niin duunarit,eläkeläiset,kaiken ikäiset.1990 ei sossun luukulle tarvinnut mennäkkään,eli palkallaan ja sai laskunsa maksettua.Turha änkyttää etteikö suomessa ole hinnat nousseet eu kolhoosin sisäänajoa aikana.Pitäähän eu hukkasyöjäarmeijaa jonkun elättää.Nostivat juuri liksojaan,yli 4000 kuukausirahaa eli verotonta saavat,tuon yli 7000 euron palkkansa päälle,ilmaisten ykkösluokan lentojen lisäksi lisää loisimisliksaa,avustajia heillä on siellä 2-3,kotimaassaan 2-3.Makselkaa vaan,eukolhoosinne ylläpidosta. Yli 750 loisijaa,ja komissaarien ynm.yli 40 000 liksat päälle.

Tässä maassa käyvät niin asunnon/talon omistajat sossussa ja kelassa,heillekin nimittäin maksetaan yhä useammalle toimeentulotukea ja asumistukea.Vain tyhmä kuvittelee ettei 140 ihmisen irtisanomisvauhti per.päivä ,vaikuta mihinkään.Suomessa menee myös vasaran alle koteja,pakkomyyntiin.Näistä vaietaan.Monet myyvät omistamansa,ja kun ei duunia ole,kotinsa,ja velkojen maksuun ei ole rahaa,siksikin menee talot ja tavarat.Ei ne lainat ynm.kustannukset katoa mihinkään,vaikka koko perhe joutuu potkituksi duuneistaan.Näille luulotautisille ,jotka luulevat sossun elättävän perheitä,kelan/sossun maksavan 100% kaikkien vuokrat,opettele ensin ne lait ja laskelmat jne.joiden pohjalta tukia "saa".

Totta on se, että vuokrat ja asuntojen hinnat nousevat systeemin avulla.Poliitikot joiden tehtävä on ajaa suhmurointien kautta "omiensa "etuja,eivät muutosta ole halunneet.
Rakentamattomien tonttien hinnat nousee,ja omistat myhäilevät,kun kiinteistöveroilla saadaan aikaan lisää maksettavaa veronmaksajille.Haukutte vääriä tahoja:katsokaa kenen poliitikkojen taustavoimat siellä hääräilee,ja kuka oikeasti säätelee.Kansalaiset eivät ole lakeja laatimassa,eivätkä suojatyöpaikoissa istumassa,puoluetaustan mukaan jaetuilla palleilla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Muuten hyvin, mutta tämä meni rankasti pieleen:

"Kansalaiset eivät ole lakeja laatimassa"

Kansalaiset NIMENOMAAN ovat niitä lakeja laatimassa valitsemalla täysin vapaaehtoisesti edustajansa lakiasäätävään kokoukseen, valtiopäiville. Toisinkin voisi valita.

Ongelma on, että kukkaan ei piittaa, mitä viime vaalikaudella on tehty, ollaan vain kiinnostuneita siitä, mitä taas luvataan. Lupausten pitäminen on sivuseikka.

Johannes Virolainen: "Kansalaisten poliittinen muisti on noin kaksi viikkoa pitkä."

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Olen itse oman työni vuoksi joutunut vuokraamaan työpaikkakunnalta asunnon, oman omistusasuntoni lisäksi, ja totta kai kustannusten vuoksi mahdollisimman halvan sellaisen. Ajatusleikkinä esitän vain kysymyksen, jos olisin saanut nuo työasunnon kaikki kustannukset asuntotukena tai verohelpotuksena olisinko tyytynyt komeroluukkuihin? En varmasti!

Mutta, joka saa sitä enemmän yhteiskunnan tukia mitä kalliimmassa asunnossa asuu, niin varmasti myös valitsee kalliimman, mieleisemmän ja viihtyisämmän kuin jonkun luukun!

Toimituksen poiminnat