riittakuismanen Yhdessä olemme enemmän:)

Monikansalliset suurhankkeet ovat kuolinisku kotimaisille

Samalla kun hallitus nipistää matalapalkkaisilta, se ei ole näkevinään rahavirtoja, jotka valuvat monikansallisten yritysten mukana muualle.

Pääkaupunkiseudun asiakas- ja potilastietojärjestelmä  Apotin ohjausryhmä on tehnyt päätösehdotuksen järjestelmätoimittajasta. Siihen on valittu amerikkalainen Epic Systems Corporation. Hankkeen hinta on 400 m€, mutta kokonaishinnaksi on arvoitu 575 m€. Vertailun vuoksi:  sunnuntailisien leikkauksella  177 m€ ja arkipyhillä 200 m€ säästöä.

Virossa  kansallinen sähköinen järjestelmä toteutettiin 10 miljoonalla eurolla ja se kattaa koko maan. Apotti on vain pääkaupunkiseudun hanke. Toivottavasti lasku ei lankea sote-uudistuksissa kaikille veronmaksajille.

Tällä massiivisella it-projektilla olisi työllistetty kotimaassa mittava määrä yrityksiä ja  työttöminä olevia it-asiantuntijoita. Verovarat olisivat myös jääneet kotimaahan.

Julkisuuteen ei  suostuta kertomaan kustannuksia yksityiskohtaisesti. Ohjausryhmää on syytetty  myös siitä, että kesken kilpailutusprosessin se salli Epicin tehdä muutoksia ratkaisumalliinsa.

Apottiin liittyy riskejä, sen on myöntänyt hankejohtaja Hannu Välimäkikin. Yksi niistä on sen massiivisuus. Samalla ohjelmalla hoidetaan sekä potilastiedot että työvuorot. Suuri taloudellinen ja toiminnallinen riski on siinä, että tarvittavat muutokset, korjaukset ja päivitykset voi tehdä vain sen toimittaja. Eli valtaosan elinkaaren kustannusten hinnasta määrittelee järjestelmän toimittaja.

Suunnitteilla oleva sote- uudistus tulee edellyttämään muutoksia, samoin työmenetelmien ja organisaatioiden muutokset. Nämä kaikki pitää tilata Epiciltä. Kun kotimainen potilasarkisto Kanta tulee käyttöön, pitää siitä tehdä Apotti-yhteensopiva. Lisäkustannuksia siis sitäkin kautta. Onko järjestelmällä tuotetakuuta, mikäli se ei toimi sopimuksen mukaisesti?

Samanaikaisesti EU:n ja Yhdysvaltojen välille ollaan tekemässä vapaakauppasopimusta TTIP:ä.  Vapaakauppaa sinänsä en vastusta, mutta siihen kytkettyjä muita sopimuksia kylläkin. Sopimukseen kytketty investointisuoja Apotin kannalta merkitsee sitä, että jos Suomi nyt haluaisi jostain syystä irtautua sopimuksesta, ei se onnistu, sillä yritys voi haastaa Suomen valtion oikeuteen menetetyistä tuloistaan. Perinteiset yritysriskit ollaan nyt ulkoistamassa  veronmaksajille.

TTIP:n muita tavoitteita on avata EU:n julkinen terveydenhuolto, koulutus ja vesihuolto yhdysvaltalaisille yrityksille. Järjestelmä hallinnoida niitä on jo tilattu. Valtioiden ja julkisten toimijoiden mahdollisuus vaikuttaa sote-asioissa vähenee ja kaupallisten etujen merkitys kasvaa.

Menetettyjen verotulojen lisäksi ollaan siis siirtämässä poliittista, taloudellista ja oikeudellista valtaa suuryrityksille. Sitä paitsi, jos hanke annettaisiin kotimaisille it-asiantuntijoille, saataisiin täällä kehitetystä uudesta ohjelmistosta mittava vientituote. Menetämmekö senkin mahdollisuuden?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Ihmettelen ettei kiinnostusta ole ollut jo aiemmin tehdyille sos-ja terveydenhoidon ulkoistuksille,eli veronmaksajien rahoilla voittoa tahkoavaan bisnekseen mm.huostabisnes ja hoivabisnes,kuntien ulkoistetut alan "palvelut"jne.jne.Miksi vasta nyt silmät aukeaa?Kun nämä konsernit,ulkolaisine omistajineen,joiden ainoa tavoite on tahkoa VOITTOA,ovat nielaisseet suomalaiset pienet firmat sarjayrittäjien avustuksella kitaansa.

Verotulojen maksu suomeen vaan tuppaa olemaan nihkeätä,ja verokikkailuilla sitäkin nihkeämpää.es.huostabisnes maksoi v.2006 600-700 miljoonaa suomalaisille ,nyttemin hinta-arviot(jostakin syystä ei siitäkään tarkkoja tietoja...)1,4 miljardia vuodessa.

"Lapsibisnestä ei valvo kukaan"
Heini Karjanmaa
"Lapsibisnestä ei valvo kukaan"
Lastensuojelusta on tullut tuottoisaa bisnestä, joka houkuttelee yrittäjiä eri puolelta liike-elämää. Miten tässä oikein näin kävi?
16.6.2012 06:01 (päivitetty 06:03)Maria Syvälä

Lastensuojelu on pahassa kriisissä. Sijaishuollon kustannukset ovat nousseet yli 600 miljoonaan euroon, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2004. Suurin piirtein saman verran maksavat niin lukiolaitos, toimeentulotuki kuin poliisitoimikin.

Kansainväliset pääomasijoittajat ovat jo haistaneet lastensuojelussa markkinaraon, eikä se yllätä. Tutkimusprofessori Matti Rimpelä sanoo toiminnan olevan täysin bisneslogiikan mukaista.

Sijaishuolto on Rimpelän mukaan varsin luonteva liiketoiminnan kohde: kysyntä kasvaa, tehtävä on selkeä, valvonta ja laaduntarkkailu puuttuu, kunta palveluiden maksajana on takuuvarma, ja asiakkaat ovat heikkoja.

– Edelleenkään ei tiedetä, millaisia tuloksia ja vaikutuksia lasten sijoittamisella on. Valvonnan puutteen takia on mahdotonta arvioida, milloin lapset perheineen ovat toipuneet, ja sijaishuolto voitaisiin purkaa.

Hänen mukaansa aikaisemmin kunnan perustehtäviksi luettuja toimintoja ulkoistetaan yhä enemmän, kuten vaikkapa energiapuolella, vartioinnissa, pysäköinnissä ja sairaankuljetuksessa on käynyt.

– Pisimmälle on edetty sijaishuollossa ja vanhusten hoidossa. Koskahan avataan keskustelu vankiloista?

– Meillä on poislähettämisen kulttuuri. Kunnat eivät tue perheitä, koska perhetyön tekeminen muka maksaa liikaa. Samalla he lakaisevat hankalat nuoret pois silmistään laitoksiin ja sijaisperheisiin, mikä maksaa moninkertaisesti enemmän.

Konsultit, sijoittajat
ja järjestöt bisneksessä

Yhden sijoitetun lapsen laitoshoito kustantaa keskimäärin 100 000 euroa vuodessa. Matti Rimpelän mukaan yksityiset lastenkodit olivat aluksi hyvää tarkoittavien pienten toimijoiden, kuten voittoa tavoittelemattomien yhdistysten tai yksittäisten sosiaalialan elinkeinonharjoittajien käsissä.

Nykyään lastensuojelun tuottoisa bisnesala tarjoaa tulevaisuudennäkymiä paitsi konsulttifirmoille, rekrytoijille ja monenkirjaville koulutuspalveluille, myös sijoittajille, kuten vaikkapa yksityiselle terveys- ja sosiaalipalveluita tuottavalle Mehiläinen Oy:lle. Suloista nimeä kantavalla kansanvälisellä sijoitusfirmalla on 12 lastensuojelun toimipistettä eri puolilla maata.

Lapset työllistävät myös perinteisiä suomalaisia lastensuojelujärjestöjä. Nuorten ystävät ry:n omistama liiketoimintakonserni tuottaa esimerkiksi lastensuojelupalveluita. Järjestökonserni työllistää valtakunnallisesti noin 650 ihmistä. Sillä on koulukoti useine erillisyksiköineen, eri puolilla maata sijaitsevia toimipisteitä ja kymmeniä nuorten tukiasuntoja sekä 11 uutta perhekotia ja sijaishuoltopalveluja tarjoavaa yksikköä.

Onko lastensuojelujärjestöillä laitosten ylläpitäjinä ja palveluntuottajina välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseksi ja pidentämiseksi?

Nuorten ystävät ry:n pääsihteeri Marja Irjala korostaa, että liiketoimintaa hoitavan konsernin liikevaihto on noin 25 miljoonaa euroa, josta tuottoa verojen jälkeen on jäänyt vuositasolla 0,5–1 miljoonaa euroa. Siitä valtaosa tuloutetaan Nuorten ystävät ry:lle osinkoina ja käytetään yleishyödylliseen kansalaistoimintaan. Palkkakulujen osuus yleishyödyllisestä toiminnasta on 60–70 prosenttia.

– Pörssiyhtiöiden pyörittämä lastensuojelubisnes sen sijaan pyrkii vain voiton maksimointiin. Kansainväliset yhtiöt ovat ostaneet pienempiä lastensuojeluyksiköitä ja levittäytyneet ympäri maata. On eettisesti väärin hyötyä lasten hädästä, Irjala sanoo.

Nuorten ystävät ry tekee työtä lasten hyväksi, mutta hyväntekeväisyyden motiiveja myös kritisoidaan uuskonservatiivisina. Närää on herättänyt esimerkiksi yhdistyksen osallistuminen RAY:n rahoittamaan kuusivuotiseen lastensuojelun edunvalvojahankkeeseen. Nettikeskustelijat kyselevät, onko edunvalvoja lopulta vain biovanhemman sananvapauden tulppa.

Yhdistyksen Muhoksella sijaitseva koulukoti nousi julkisuuteen suljettuaan nuoren tytön betoniputkaan. Nettisivuilla samainen Pohjolakoti mainostaa tarjoavansa sijoitetuille nuorille "kokonaisvaltaista huolenpitoa turvallisten aikuisten tukemina".
(Julkisuudessa viimeisin huolenpito tulos on vähemmän mairitteleva alan brändille,eli huostabisneksen tuloksille)
Valtionapua
huostaanottomäärän mukaan

Huostaanotto on kallis projekti, jota valtio tukee. Kuntien saamaa valtionapua määrittelevä lastensuojelukerroin perustuu lasten huostaanottojen lukumäärään kunnassa.

Kuntaliiton johtava lakimies Sami Uotinen kertoo valtionosuuden kattavan keskimäärin vain noin neljänneksen kunnalle koituvista todellisista kuluista.

– Ei lastensuojelukerroin lähtökohtaisesti ohjaa päätöksentekoa saati kannusta kuntia lisäämään kustannuksiaan.

Monimutkaisten kaavojen mukaan määrittyvät valtionosuudet eivät ole korvamerkittyjä, joten kunnat saavat siis käyttää heille myönnetyt rahat vaikkapa ohitustien rakentamiseen.

Professori Matti Rimpelän mielestä on käsittämätöntä, että valtio palkitsee lasten sijoittamisista, ei niitä vähentävästä perhetyöstä. Yhden laitospaikan hinnalla palkkaisi kutakuinkin kaksi sosiaalityöntekijää vuodeksi tai pestaisi noin sata uutta tukiperhettä.

– Useat kunnat alibudjetoivat sijaishuollon kustannukset ja hyväksyvät lisämäärärahat vastalauseitta. Se koetaan välttämättömänä pakkona, mutta vastaavaa pakkoa perhetyön henkilöstön lisäämiseen ei järjellä ymmärretä, Rimpelä sanoo.

Esimerkiksi Tampereella lastensuojelun kustannukset olivat toissavuonna 34 miljoonaa. Sijoitusten osuus kustannuksista oli 77 prosenttia. Vain pieni osa käytettiin avohuoltoon, minkä pitäisi olla ensisijainen tuki.

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2012/06/16/lap...

Mediverkko?

Yhtiöiden vanhoja nimiä käytetään kuten tähänkin asti. Nimi Mediverkko on tosin suurelle yleisölle tuntematon, vaikka vuosiymmen sitten perustettu yritys pyörittääkin sadan miljoonan euron liikevaihtoa.

Mediverkko toimii pääasiassa kuntien yhteistyökumppanina ja tuottaa esimerkiksi vammaisten asumispalveluja, lastensuojelua ja hoivakoteja. Kuluttajapalveluihin se laajensi muutama vuosi sitten. Niissäkin se toimii brändien Oma lääkärisi ja Oma hammaslääkärisi alla.

- Aiomme kyllä hyödyntää Mehiläisen tunnettuutta ja asiakaskuntaa siten, ettei tarvitse lähteä rakentamaan Mediverkko-brändiä ykstyishenkilöiden suuntaan tyhjästä, Järvenpää sanoi.

Mediverkon ahmaissut Mehiläinen aikoo kasvaa

Mehiläisen hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius (vas.), Mehiläisen toimitusjohtaja Ove Uljas ja Mediverkko-konsernin toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää tiedotustilaisuudessa tänään.
Mehiläisen ja Mediverkon muodostama uusi sosiaali- ja terveyspalveluyhtiö tähtää kasvuun. Sote-uudistus luo sille hyvät mahdollisuudet, uudessa Mehiläisessä uskotaan.
18.11.2014

- Uskomme, että kun sote-uudistuksessa rakenteet menevät uusiksi, suuremmat organisaatiot tulevat tarvitsemaan entistä suurempia yhteistyökumppaneita myös yksityisistä toimijoista.

Näin sanoi Mehiläisen ja Mediverkon muodostaman uuden yhtiön toimitusjohtajaksi tuleva Mediverkon nykyinen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää tiedotustilaisuudessa.

http://www.taloussanomat.fi/palvelut/2014/11/18/me...

Pitää muistuttaa että joka kunnassa ,kaupungeissa eivät perheet saa laillisia tukiaan,vaan huostaanotto on ensijainen tapa hoidella perheiden lakisääteiset tukimuodot.Kun huostakerroin otettiin lakiin,räjähti huostaaminen ylös.Nyt kun ollut keskustelua huostakertoimen lakkauttamisesta ,miten on??Keskusta oli sitä hanakasti lakiin ajamassa mm.Aila Paloniemi perhehoitoliiton eli sijaisperheiden etujärjestön keulakuva,ja onnistui.

Valtio tukee – jokainen huostaanotto nostaa valtionosuutta

Jokainen huostaanotto nostaa kunnan saamaa valtionosuutta. Onko sitten niin, että valtion rahoitusmalli (lastensuojelukerroin) olisi kannustanut kuntia lisäämään huostaanottoja?

Ohjaako raha?

Ainakin erityisopetukseen aikoinaan tarkoitetun korotetun valtionavun epäillään olleen yksi syy siihen, miksi erityisoppilaiden määrä nousi maailmanennätyslukemiin – ja siellä se on yhä. Kunta sai jokaisesta erityisoppilaaksi nimetystä noin puolitoistakertaisen valtionavun.

Kuntien saamaa valtionapua määrittelevä lastensuojelukerroin perustuu lasten huostaanottojen lukumäärään kunnassa suhteutettuna koko maan yhteenlaskettuun huostaanottojen määrään.

Sisäasiainministeri, Suomen Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen kirjoitti jo elokuussa 2010, että hallituksen tulisi kiireesti korjata taloudellisia ohjauskeinojaan.

– Kunta saa sitä suuremman valtionosuuden, mitä enemmän lapsia otetaan huostaan.

Myös Helsingin kaupunginvaltuutettu, kokoomuslainen Sirpa Asko-Seljavaara on vahvistanut lastensuojelulain suosivan huostaanottoa, koska siitä saa lisää valtionosuutta. Hän uskoo valtionosuuden olevan merkittävä tulonlähde suurelle osalle kuntia. Vain pääkaupunkiseudulla, jossa verotulontasaus vie lähes kaiken valtionosuuden alueen kunnilta, kerroin ei hänen mukaansa merkitse paljon.

– Pohjois- ja Itä-Suomessa on köyhiä kuntia, joiden toimintamenoista jopa 50 prosenttia tulee valtiolta. Heille nämä kertoimet saattavat olla merkityksellisiä.
- See more at: http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iv-...

17.1.2014
Huostaanotoista kunnille maksettava valtionapu muuttuu - "lastensuojelukerroin" poistuu käytöstä
Niin sanotun lastensuojelukertoimen arvoitiin Suoran linjan keskustelussa vain lisäävän kuntien intoa huostaanottoihin, ja vähentävän vastaavasti valmiuksia ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Ongelmat on jo havaittu ja lastensuojelukerroin aiotaan pikaisesti korvata kokonaan uudella kunnan ikärakenteeseen perustuvalla valtionapujärjestelmällä.

http://yle.fi/uutiset/huostaanotoista_kunnille_mak...

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Olen samaa mieltä siitä, että huostaanotto takkuilee. Siitä kertyy iso lasku vielä tulevaisuudessa. Pitäisi päinvastoin investoida lasten hyvinvointiin, sillä niin hyvin kuin lapsemme voivat tänään, niin hyvin voi yhteiskuntamme huomenna.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Eikö kilpailutuksessa tullut Suomesta yhtään tarjousta vai oliko ne niin paljon kalliimpia?

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Tietääkseni mukana oli myös kotimainen, mutta kyseinen yritys voitti ja ratkaisevasti vaikutti kuulemma hinta... monikansalliset pystyvät tilapäisellä alihinnoittelulla voittamaan kilpailutukset. Kotimaiset pk-yritykset eivät kykene tekemään tappiolla paria vuotta.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Sitten tarjouksen asettelu on tehty väärin, ja so what.

Kuka hullu edes pyytää tarjousta vain vuoden tai parin sitoumuksella noinkin laajasta ja pitkäaikaisesta hankkeesta. Ammattitaidotonta porukkaa hanketta vetämässä.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen Vastaus kommenttiin #12

Ilmaisin itseni huonosti: tarkoitin, että monikansalliset suuryrityksen voittavat usein kilpailutukset tilapäisellä alihinnoittelulla - ja sitten voivat suvereenisti nostaa hintoja, kun ovat saaneet monopolin.

Toimituksen poiminnat