Valinnanvapaus kallis ratkaisu lääkäripulaan
Sote-uudistusta myydään lupauksella, että sitten pääsemme nopeasti lääkäriin. Nopea pääsy lääkäriin on kieltämättä kustannustehokasta ja tavoittelemisen arvoista, mutta keino siihen on virheellinen.
Lääkäripulaan ovat johtaneet monet tekijät. Miksi lääkäriin ei sitten pääse?
Voisiko ongelmana olla virheellinen työnjako? Iso osa lääkäreiden ajasta kuluu toimimattomien tietojärjestelmien parissa ja kirjaamisessa. Lisäksi esimerkiksi flunssasairaslomien ja reseptien uusimista voitaisiin hyvin siirtää terveydenhoitajille.
Mikä merkitys on lääkäripulalla? Suurten ikäluokkien ikääntyessä tarve lääkäripalveluihin tulee kasvamaan. Ongelma on ollut tiedossa jo pitkään. Lääkäriliitto kuitenkin vastustaa lisäkoulutusta ja tämä estää terveen hintakilpailun. Muilla aloilla kilpailua pidetään toimivana tapana laskea kustannuksia. Täyttämättömien terveyskeskusvirkojen vuoksi kunnat ovat pakotettuja palkkaamaan kalliita keikkalääkäreitä tuplapalkalla.
Entä ovatko lääkärit sijoittuneet vääriin paikkoihin? Lääkärit hakeutuvat pois terveyskeskuksista erikoissairaanhoitoon ja yksityiselle sektorille. Erikoislääkäreiden virkoja on lisätty + 21 % samalla kun peruslääkärin virkoja +5 % (1996 – 2009). Yksi ratkaisu olisi vastikkeellisuus yhteiskunnan kustantamiin koulutuksiin eli tietty vuosimäärä suoritetaan julkisella puolella – samalla kertyisi arvokasta työkokemusta perusterveydenhuollosta. Tämä olisi hyvä pohja erikoistumiseenkin. Työ terveyskeskuksessa on haasteellista, sillä on hallittava laajoja kokonaisuuksia. Sen vuoksi terveyskeskuksiin pitää saada enemmän yleislääketieteen erikoislääkäreitä ja terveyskeskuksessa tehtävän työn arvostus pitää saada sille kuuluvalle tasolle.
Ongelma on myös rahoituksen epätasainen jakautuminen. Kela-korvaus on käytännössä valtion subventoimaa tukea yksityiselle sektorille ja siitä on tullut terveydenhuoltoa vääristävä tekijä – tuki onkin siirtynyt hintoihin. Tällä hetkellä lähinnä hyväkuntoiset, vakavaraiset ja työssäkäyvät käyttävät kela-korvausten pariin kuuluvia palveluja samalla kun julkiselle puolelle jäävät moniongelmaiset, kalliita hoitoja tarvitsevat ja moniongelmaiset. Lisäksi yksityisen sektorin komplikaatiot usein kaatuvat julkisen puolen hoidettaviksi. Nämä ovat heikentäneet kuntien taloutta ja sitä kautta rapauttaneet perusterveydenhuollon tasoa ja ovat yksi syy miksi lääkäriin ei pääse riittävän nopeasti.
Erikoissairaanhoidon paisuminen perustuu osin sen ansaintalogiikkaan. Sairaanhoitopiiri hoitaa asiakkaan ja lähettää laskun kuntaan. Ja kunta maksaa, eihän sillä ei ole vaihtoehtoa. Perusterveydenhuollossa terveyskeskukset ovat sen sijaan joutuneet sopeuttamaan toimintaansa kurjistuvan kuntatalouden raameihin.
Tehokas ja nopea perusterveydenhuolto pystyy pitämään myös erikoissairaanhoidon kulut kurissa. Kansantaloudellisesti olisi siis järkevintä palata uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin ja panostaa ennaltaehkäisyyn ja perusterveydenhuoltoon. Paitsi jos tavoitteena on varmistaa yksityiselle terveysbisnekselle vahva markkina-asema.
Muistan ajan, jolloin kuntani lääkärien sitouttamiseksi muutti terpparilääkärien virat tai toimet ylilääkäreiksi niihin kuuluvine palkkaetuineen. Oli siis pelkkiä ylilääkäreitä ja heidän esimiehenään johtava ylilääkäri. Heidän hommansa pysyi samana. En ole tarkistanut, vieläkö tuo himmeli on voimissaan.
Ilmoita asiaton viesti
Paljon olisi toiminnassa kuntoonlaitettavaa ja joskus olisi hyvä ottaa oppia muilta toimialoilta. Jostain syystä terveydenhuollon prosesseja mietitään jotenkin sisäsiittoisesti.
Nopeus on sinällään merkittävä asia, mutta esim pelkkä ensivaste ei riitä. Otetaan esimerkki. Jos Vantaalla henkilö sairastuu keskivaikeaan masennukseen, niin hän voi hakeutua kunnalliselle lääkäriin, asiaa ei katsota kiireelliseksi, joten ajan saanee kuukuden päähän. Lääkäri todennäköisesti määrää lääkkeitä sekä antaa luvan käydä depressiohoitajalla. Tuolle hoitajalle ajan saa taas kuukauden päähän. Vantaan säännön mukaan pitää käydä ko hoitajalla 7 kertaa ennenkuin on mahdollista päästä esim psykiatrille. Prosessi ottaa siis aikaa 7-8 kuukautta ennenkuin on mahdollista päästä erikoislääkärille tai varsinaiseen terapiaan. Jossain kaukana tästä potilaalla saattaa olla mahdollisuus päästä Kelan korvaamaan terapiaan, tämä harvoille ja valituille.
Jos nyt vaikka ajattelee masennuksesta kärsivää työtöntä, jolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin käydä kunnallisella, niin valtava määrä aikaa kuluu vähillä tuloksilla.
Valinnanvapaus tms ei asiaa muuta, jos tämä on vaadittu hoitotapa kustannusten säästämiseksi. Tuleeko parempia ja vaihtoehtoisia? En tiedä.
Toinen vähän sivuun menevä esimerkki eiliseltä. ALS:ää sairastava henkilö, jonka liikkuminen on jo rajallista ja tulee väistämättä huononemaan olisi toiselta kunnalta halunnut sänkyynsä patjan, joka estää makuuhaavojen ja tulehduksien syntyä. Mutta hän ei sitä vielä saa vaan vasta mikäli niitä alkaa ilmaantua.. WTF, eikö kannattaisi ehkäistä ennalta?
Ilmoita asiaton viesti
Suomen historiassa ei ikinä ole ennen ollut samaa määrää lääkäreitä kuin nyt, mutta ainainen valitus ”pulasta” vain jatkuu.
Lääkärien vastaanottoaikojen saatavuuteen vaikuttaa merkittävästi mm. seuraavat tekijät:
1) blogissa jo mainitut työtä hidastavat ja kömpelöt kelvottomat tietojärjestelmät, joiden käyttöliittymät muistuttavat esterataa ja jotka kaatuilevat kohtuuttomaan tahtiin.
2) hillitön paperisavotta lausuntorumban pyörittämiseksi, ennen kaikkea KELA:n etuuksia varten. Lisäksi Suomessa on opittu pahoille tavoille: järjen käytön sijasta pyydetään lääkärinalusunto jopa asioissa, jotka eivät luonteeltaan ole varsinaisesti lääketieteellisiä (mm. asuntohakemuksen ja milloin minkin hakemuksen tueksi). Nämä syövät kohtuuttoman osan viikkotyöajasta, lääkärin toimiessa samalla konekirjoittajana.
3) tyhjänpäiväisten lippulappujen vaatiminen juuri lääkäriltä lyhyidenkin sairauslomien paperisavottaan.
4) uusavuttomuuden tuoma into käydä lääkärissä mitättömien pikkuvaivojenkin takia, jotka aika hoitaa tai joihin apteekin käsikauppavalmisteet riittävät.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Monia tehtäviä voitaisiin delegoida hoitajille. Entä pitäisikö palkata sihteereitä käyttämään tietotekniikkaa yms rutiinia. Lääkäreiden koulutukseen kun ei kuulu tietotekniikan erityisosaaminen. Eräs lääkäri laski, että päästäkseen haluamalleen sivulle/tietoon hänen piti klikata 60 kertaa… eli tässä viesti tietotekniikan kehittäjille: älkää suunnitelko toisille asiantuntijoille vaan meille taviksille.
Ilmoita asiaton viesti
Kun en tunne asiaa, niin voin antaa hyviä neuvoja esimerkiksi juuri tuohon paperisotaan. Väitän, että tosiasiallisesti noita potilastietoja jälkikäteen tutkitaan todellisuudessa vain vähän ja ehkä joskus jos silloinkaan. Siten nykytekniikalla olisi varsin halpaa taltioida ja arkistoida vain lääkärin ja potilaan välinen keskustelu, jossa voisi olla lääkärin yhteenvetolause vaikkapa lopussa. Jos joku sitten näitä tietoja tarvitsee, niin sen kun kaivelee ja kirjoittakoon niistä vaikka väitöskirjan. Turha tehdä asiakirjaa periaatteella, jos joku joskus sattuisi tarvitsemaan niitä vaikkapa tilastoissa, joiden tyydyttämiseen riittäsi äänitiedoston koodattu nimi.
Ilmoita asiaton viesti
Lääkärikoulutuksen taso laskee koko ajan, kun opiskelijamääriä lisätään; ilmeisesti ihmiset eivät ymmärrä sitä, että lääkäreitä ei voi kouluttaa vain jäjestämällä luentoja, vaan asioita pitäisi päästä valvotusti harjoittelemaankin. Jo 80-luvulla kurssit olivat ylisuuria, ja opetuksen laatu siitä kärsi; nyt on vielä lisätty kymmeniä prosentteja opiskelijamääriä, tietenkään lisäämättä opetusresursseja.
Ei Suomessa ole mitään lääkäripulaa, vika on järjestelmissä, ja blogissakin mainituissa kieroissa kannustimissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsissakin ihmetellään miten ei tulla toimeen 44000 lääkärillä (vuosi 2014). Missä lääkärit ovat? Ruotsi pärjäsi 50-luvulla 5000 lääkärillä. Jotain outoa lääkärien työhön on tullut. Miten turhat perattaisiin pois.
Olen saanut erinomaista hoitoa Meilahden lääkäreiltä. Viime tiistaina lääkäri soitti verkokeideni tuloksista, jotka oli otettu ja valmistuneet samana päivänä. Potilaista huolehditaan, mutta korjattavaa selvästi on. Ovatko tehneet jotain paremmin tuon 2014 kirjoituksen jälkeen Ruotsissa?
http://annikadahlqvist.com/2014/09/02/56500-lakare…
Ilmoita asiaton viesti
Tästä olen samaa mieltä, ei lääkäriksi voi oppia pelkästään massaluennoilla, pitää päästä tekemään.
Ilmoita asiaton viesti
Perustulo. Se poistaa merkittävän osan masennuspotilaista terkkarista ja kelan kanssa sähläämisestä.
Yksityisen puolen väheksyminen julkiselle mahdollisesti tulevien komplikaatioiden vuoksi on outoa. Myös julkisen puolen komplikaatiot tulevat julkiselle eikä lääkäri menetä edes palkkaansa. Päin vastoin, saa palkan jopa korjaavan hoidon osalta. Joissain tapauksissa yksityinen on niin paljon tehokkaampi toimija että on veronmaksajien raiskaamista käyttää julkista puolta.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyinen perustulokokeilu laajennettuna koko väestöön tulisi maksamaan liikaa. Todellinen vaihtoehto sille on KD:n kehittämä kannustava perustulo, jossa ei kannustinloukkuja ole. Kirjoitin aiheesta aiemmin:
http://riittakuismanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/20…
Ilmoita asiaton viesti
Aivan sama mikä systeemin nimi on kunhan sairastuessa ei haeta eikä saada mitään tukea. Eli sairastumisesta ei seuraa byrokratiaa tai tavallista korkeampaa taloudellista etuutta.
Ilmoita asiaton viesti
lanaus:
KD:n kehittämä kannustava perustulo, jossa ei kannustinloukkuja ole
Oliko tuossa poistettu Krstilistenkin hyväksymä Ahon hallituksessa tehty laki?
Kaikki mikä menee yli normin toimeentulotuessa lasketaan tuloksi ja vähennetään edm.tuesta jo -94 lähtien.
Niin lapsilisät ,kotihoidontuet,kepun mainostama 300e/kk työttömille kuin nyt tullut Perustulokin . Toimeentulotuen ehto vain ex-palkansaajille,irtisanotuille työttömille,on työvelvoite. Ei muille Kelasta etuuksia saaville.
Kun puhutaan parannuksista ne näyttävät paperilla hyviltä jos jättää tuon kertomatta.
JK.Siis lapsen saamaan toimeentulotukeen ei tule lapsilisää tuen päälle,lapsen elantoon.
Kuten 6 000e/kk saavalle esim.kansanedustajalle ja miljonäärille tulee tulojen päälle lapsilisä sosiaalisena tukena lapsen elantoon.
Ilmoita asiaton viesti
Marja-Liisa, tässä lyhyesti mallimme:
työnteon kannustimia:
Sosiaaliturvan etuudet yhdistetään yhdeksi yleistueksi
Otetaan käyttöön kuukausittainen tulorekisteri, jolle tuki maksetaan harkinnanvaraisena elämäntilanteeseen sidottuna tukena.
Tulorekisteri huomioi myös kaikki maksetut palkat. Verotuksesi muuttuu dynaamisesti joka kuukausi maksetun yleistuen ja palkkojen suhteessa.
Verotilinpäätös tehdään kuukausittain.
Tukea haetaan Kelasta joko toimistosta tai sähköisesti yhdellä kaavakkeella, johon täytetään kaikki elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät.
Hakijan pitää tehdä ilmoitus olosuhdemuutoksista välittömästi järjestelmään.
Pienillä tuloilla verotus on alhainen, eikä tuki romahda kerralla.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsissa ei lääkäriä tarvita ajokortin uusimiseen uusi valokuva kylläkin ja 70 vuotiaalla on 10 vuoden ajokortti.
Vahinkotilastoissa ei mainittavaa eroa ole ainakaan Suomen eduksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ajokortin uusimiseen pitäisi olla erilliset lääkärit/hoitajat, sillä tutulta potilaalta on aika vaikea evätä lupaa. En kuitenkaan tarkoita Kela-lääkäreitä, jotka potilasta näkemättä tekevät päätöksiään 🙂
Ilmoita asiaton viesti
KELA ostaa työkykyarvioita myös yksityislääkäreiltä, kuten minulta, ja kyllä silloin potilasta tavataan. Eikä KELA:ssa lääkäri päätä mistään etuuksista. Eipäs levitetä valhepropagandaa, vaikka sillä voi ääniä saadakin.
Ilmoita asiaton viesti
Yksityislääkäri Roposen hämmentävä syytös valhepropagandasta on tuulesta temmattu, perusteeton ja osuu lähinnä omaan nilkkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Markku,
Onko siis Sinullakin se käsitys, että juuri lääkärit päättävät etuuksista KELA:ssa?
Mitä ajokorttiin tulee, sen uusimisen perusteet selviäisivät lääkärin vastaanottoa luotettavammin ajamalla uudelleen ”inssiajo” pahimmassa ruuhkassa vieraassa kaupungissa.
Ilmoita asiaton viesti
Suuri osa ikääntyneistä, joiden havaintokyky on heikentynyt, muisti lievästi heikentynyt, näkökenttä kapeutunut, pää ei enää käänny ja reaktioaikakin hidastunut ovat tietoisia vajavuuksistaan ja ajavat vain sitä tuttua kärrypolkua lähimpään kauppaan…
Ongelma on niissä tapauksissa, kun muistisairaus on niin edennyt, että ei itse tiedosta sitä. Tai ei suostu myöntämään ettei kykene ajamaan… omaisten on vaikea puuttua asiaan… On kuitenkin kyse sekä ikääntyneen omasta turvallisuudesta että muiden matkaajien turvallisuudesta. Ikääntyneiden määrä kasvaa, yhä pidempään he asuvat kodeissaan… miten huolehditaan turvallisuudesta? Ei 90-vuotiaalle voi antaa ajokorttia viideksi vuodeksi… mutta eivät ne resurssit riitä tiheisiin tarkastuksiinkaan. Mikä neuvoksi?
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsin autoilijat ei tunnu kärsivän vanhuudesta kuin suomalaiset.
Iltapäivälehti juuri kertoi 69 vuotiaasta ajokorttiasiakkaasta miten hänet haluttiin taas asiakkaaksi kolmen vuoden kuluttua.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se menee (tietoa Kelalta): ”Hoitava lääkäri kirjaa havaintonsa ja lääketieteelliset tutkimustuloksensa. Asiantuntijalääkäri arvioi hoitavan lääkärin antamien tietojen perusteella, onko etuuden tai korvauksen myöntämiselle lääketieteellisiä perusteita.”
Kelan asiantuntijalääkäri ei tee varsinaista päätöstä, mutta useimmissa tapauksissa hänen lausuntonsa painoarvo lienee jokseenkin ratkaiseva.
Kommenttini kärki oli kuitenkin siinä, että Kelan lääkärit eivät arvioita ja lausuntoja tehdessään tapaa potilaita – ainakaan pääsääntöisesti.
Mikäli käsitykseni on väärä, niin otan mielelläni vastaan parempaa tietoa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kuulla, että Kela on siirtymässä potilaan henkilökohtaiseen tapaamiseen. Tällä on merkitystä myös siinä suhteessa, että potilaalle ei jää tunne kasvottomasta päättäjästä, jonka on sen vuoksi helppo kieltää etuudet.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä on ongelma kun evääminen on tärkeää verrattuna naapuriin joka jatkaa ajokykyä tutkimatta – kuin yö ja päivä.
Seuraavan ajokortin hankin Ruotsista 10 vuotta ja sitä ei tarvitse suomalaiseen vaihtaa kun muuttaa Suomeen.
Ilmoita asiaton viesti
Niko Kaistakorpi, nostamasi asia on todella ikävä. Se tulee sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti kalliiksi.
Sitä paitsi, valinnanvapaudessa moniongelmaiset jäävät maakunnan vastuulle, joten heitä valinnanvapaus ei koske – eikä yksityisten tarvitse ottaa vastuulleen moniongelmaisten kalliita kustannuksia. Eli se siitä laajasta valinnanvapaudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Tanskassa on saman verran perusterveydenhuollon lääkäreitä suhteessa asukaslukuun kuin Suomessa.
Maa on jaettu pääosin asukasmäärän ja osittain maantiedeperusteisesti yksityispraktiikkaa pitävien kesken.
Tanskassa ei ole valinnanvapautta eikä jonoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kun minä asuin siellä, Tanskassa oli täysi valinnanvapaus perusterveydenhuollossa. Sain valita ihan minkä yksityisklinikan vain eikä se maksanut minulle mitään.
Paitsi korkeat verot.
Ilmoita asiaton viesti
Tanskassa paikallislääkärien vastaanotot sisältävät vain yhden lääkärin jakkaran.
Klinikat ja sairaalat ovat vapaasti valittavissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tanska on myös lyhyiden etäisyyksien maa. Meillä ei voi verrata pelkästään asukastiheyteen.
Valinnanvapaus ei todellakaan ole oikea ratkaisu, se nostaa kustannuksia yms. Kaikissa niissä maissa, joissa valinnanvapaus on tavalla tai toisella jo toteutettu, on terveysmenot suhteessa BKT:hen korkeammat kuin Suomessa. Yhdysvalloissa tuplasti.
Ilmoita asiaton viesti
Asiasta pitäisi tehdä kokonaisvaltainen tutkimus. Jos hoidon saavutettavuus ja nopeus paranee merkittävästi, säästöjä voidaan saada muualta sosiaalivakuutuksen sisältä.
Tehoton systeemi on varmasti huono ja julkinen on merkittävin osin sellainen. Erityisesti perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidossa se on toisinaan kilpailukykyinen.
Mainitsinko jo että Tanskassa ei ollut minkäänlaisia jonoja perusterveydenhuoltoon? Ja palvelu oli hyvin asiakaslähtöistä.
Ilmoita asiaton viesti
Käyttäen karkeaa yleitystä Tanska on maa, missä kaikki vastaanotot voisivat toimia samassa rakennuksessa, mutta käyttäen keskieurooppalaista kotilääkäri ilmaisua yhtä lääkäriä kohti on yksi rakennus.Eli siitä huolimatta,että Tanska on pieni tiheään asuttu maa, niin…….
Ilmoita asiaton viesti
On valitettavaa, että valinnanvapaudesta meuhkataan ikäänkuin se olisi sote-uudistuksen keskeinen asia tai tavoite. Ilmeisesti eräät tahot eivät halua kansalaisten ymmärtävän, että kilpailuttamalla julkisia ja yksityisiä sote-palveluiden tuottajia tasavertaisesti keskenään saadaan aikaan parempi hinta/laatusuhde kuin muuten olisi mahdollista (käsittääkseni markkinatalous on kuitenkin edelleen paras tiedossa oleva järjestelmä taloudellisen toiminnan organisoimiseksi).
Jostain syystä ne, jotka vaativat julkiselle sektorille monopolia terveyspalveluissa eivät kuitenkaan vaadi Suomeen esim. valtion tai kuntien ylläpitämiä ruokakauppoja (ehkä mieleen muistuvat naapurimaan kauppojen tyhjät hyllyt muutama vuosikymmen sitten).
Ilmoita asiaton viesti
Eikös se tässä sotemallissa mennyt vähän kehnosti tuon kilpailuttamisen suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Kilpailuttamistaidot ovat silloin a ja o ja tuntuu, että niissä on isoja puutteita. Miten kilpailuttaminen saadaan paremmaksi? Onko tulos aina paras asiakkaan kannalta ja taloudellisestikin?
Italialainen lehti kirjoitti terveysjärjestelmän arvioinnista 38 maassa. Italia oli 21. sijalla pistein 648. Hollanti oli 898 pistellä tuhannesta ensimmäisen sitä seurasivat Sveitsi, Norja, Suomi ja Tanska. Ei suomen järjestelmää nyttenkään voi huonona pitää. Voiko se enää paremmaksi tulla edes?
Mitä Hollanti tekee paremmin kuin Suomi?
http://www.repubblica.it/salute/2015/01/27/news/in….
Ilmoita asiaton viesti
Olen henkilökohtaisesti kysynyt Rehulalta parikin kertaa, että miten hallitus varmistaa, että veroparatiisiyhtiöt eivät jatkossa voita kilpailutuksia. Hän lupasi että asia tullaan varmistamaan.
Nyt luettaessa lausunnolle lähtenyttä valinnanvapausmallia sieltä ei löydy sanaakaan siitä, että miten tämä toteutetaan!!! Elil hallituksella ei ole tarkoitustakaan estää verovarojen valumista veroparatiiseihin. Nyt kun ollaan avaamassa miljardibisnestä terveysyrityksille Suomi näyttää houkuttelevalta monikansallisten silmissä..
Ilmoita asiaton viesti
Ilman muuta näyttää houkuttelevalle. On näyttänyt jo pidemmän aikaan. Onhan täällä tehty kaikenlaisia typeryyksiä juuri noiden kansainvälisten veroparitiisiyritysten piikkiin. Viimeisin on Terrafame. Kohta elämme kansainvälisten yritysten vero-orjuudessa elleivät ne suomut silmiltä ala tippua.
Ilmoita asiaton viesti
Mika, valinnanvapaudesta puhutaan, koska se on jostain syystä hallituksen toimesta nostettu ohi muiden tavoitteiden.
Valinnanvapauden ongelmia:
Maksukykyisten asiakkaiden omaa rahaa siirtyy tällä hetkellä 2-3 miljardia yksityiselle sektorille, mutta valinnanvapaudessa tämäkin summa tullaan kustantamaan julkisin varoin. Tämä pakottaa nostamaan asiakasmaksuja. Tällainen tulonsiirto koskee kipeästi jo ennestään kuritettuun väestöryhmään.
Yhtiöittämisvelvoite julkiselle sektorille avaa mahdollisuudet sen yksityistämiselle myöhemmin. Lisäksi osakeyhtiön ei tarvitse antaa kaikkea sote- tietoja, joten kustannusten seuraaminen ja läpinäkyvyys kärsivät.
Moniongelmaiset, kalliit ja pitkälliset hoidot ovat tällä hetkellä julkisella sektorilla. Valinnanvapaus ei saa johtaa kermankuorintaan ja hoidolle on määrättävä tuotevastuu. Komplisoitunut lonkkaleikkaus ei jatkossa saa päätyä julkisen sektorin kustannettavaksi. Viimeisimpien tietojen mukaan moniongelmaiset jäisivätkin maakuntien vastuulle, eli yksityiset saavat jatkaa suhteellisen terveiden hoitoa..
Kaikissa niissä maissa, joissa valinnanvapaus on toteutettu tavalla tai toisella ovat terveysmenot suhteessa BKT:hen korkeammat kuin Suomessa tällä hetkellä – Yhdysvalloissa kaksinkertaiset suhteessa bruttokansantuotteeseen!!
Eli säästöjä ei ainakaan synny.
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä, miten kermankuorintaa pääsisi käytännössä tapahtumaan, jos sote -alue määrittelee palvelulle maksimihinnan ja laatukriteerit. Tietenkin säännöt on oltava sellaiset, että mahdolliset komplikaatiot / jälkihoidot menevät saman toimijan piikkiin, joka suoritti alkuperäisen toimenpiteen.
Minä puolestani en mitään pahaa siinä, että yhtiöittämisvelvoite mahdollistaa jonkun asian yksityistämisen. Jos yksityinen hoitaa homman paremmalla hinta-/laatusuhteella kuin julkinen, niin miksi ei saisi ?
Se, että Suomen terveydenhoitomenot ovat alhaisemmat kuin joissain vartailumaissa, johtuu valitettavasti osin siitä, että tällä hetkellä Suomessa julkisen puolen potilas ei saa tarvitsemaansa palvelua kohtuuajassa (joutuu jonottamaan viikkokausia), jolloin ei tietenkään synny vastaavaa kustannustakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Näen asian toisin. Jos perusterveydenhuolto ei toimi ajoissa, ongelmat pahenevat ja kustannukset moninkertaistuvat siirryttäessä erikoissairaanhoitoon. Paitsi jos potilas menehtyy jonottaessaan, jolloin kustannukset todellakin laskevat.
Ilmoita asiaton viesti
Toki juuri noin, mutta en yhdy ajatukseen, että julkinen palveluntuottaja saisi monopolin perusterveydenhuoltoon. Kilpailua pitää olla tässäkin asiassa – muuten hinta-/laatusuhde laskee. Julkinen monopoli ei ole kuluttajan kannalta sen parempi kuin yksityinenkään.
Ilmoita asiaton viesti
Valinnanvapaus on nykyisellään riittävä. Tarvittaisiin vain jonkinlainen obamacare, eli hieman parempi vakuutus turvaamaan kustannukset. Kardiologin vastaanotolle jonotusaika oli noin vuorokausi. Matka 260 km korvattiin vakuutuksesta. Korvaus oli kolme euroa kaksikymmentä senttiä. Lääkärin palkkion korvaus oli samaa luokkaa. Vakuutusyhtiöni nimi on Kela.
Ilmoita asiaton viesti