riittakuismanen Yhdessä olemme enemmän:)

Sellunkeitolla ei Suomen talous nouse

Suomen kaltaiselle maalle ainoa tapa nostaa kansantaloutta on viennin lisääminen – tai sen jalostusarvon nostaminen.

Teknologian kehittämiseen on käytetty 40 miljardia viimeisen 25 vuoden aikana eikä kuitenkaan ole syntynyt merkittävää uutta vientituotetta Suomeen Nokian jälkeen. Suomeen pitää saada investointia, joka myös pysyy täällä. Eli sellaista, joka on riippuvainen luonnonvaroistamme ja osaamisestamme. Maa- ja metsätaloudessa on käyttämätöntä potentiaalia – löytyykö poliittista tahtoa?

Suomen pinta-alasta 70 % on metsää. Suomi on tällä hetkellä monin osin alkutuottajamaa, meiltä puuttuu visio ja usko jatkojalostukseen. Viemme edelleenkin vain lankkua, sellua ja paperia.  Esimerkiksi Tanska, jossa puuta ei paljolti kasva, on puun jatkojalostuksessa pidemmällä kuin me. Sen sijaan, että viemme raakamateriaalia muiden jalostettavaksi, kannattaisi viedä mahdollisimman pitkälle jalostettuja tuotteita, jolloin syntyisi työpaikkoja sen alkutuotannosta aina korkean jalostusasteen sektorille.

Puun käyttö kasvaa rajusti tulevaisuudessa, mikäli kaikki suunnitteilla olevat sellutehtaat perustetaan.  Valitettavasti siitä saatava kansantaloudellinen hyöty kuitenkin laskee, sillä siirrymme korkeamman jalostusarvon eli paperin tuotannosta matalampaan, selluun.

 On luotava idea, jolla on jo valmiiksi markkinat ja kysyntää maailmalla. Puurakentamisen kehittämisessä olemme jääneet reippaasti jälkeen kilpailijamaistamme, kuten Ruotsista. Kansainvälisesti puurakentamisen suosio kasvaa ja esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Iso-Britanniassa.

Rakentaminen kuluttaa noin puolet luonnonvaroista ja tuottaa noin 40 % jätteistä. Valtaosa näistä luonnonvaroista on uusiutumattomia. Väestönkasvun ja kaupungistumisen seurauksena luonnonvarojen määrä käy rajalliseksi. Bioenergiaa pidetään nollapäästöisenä, mutta todellisuudessa puu vapauttaa hiilidioksidia miltei saman verran kuin kivihiili. Puurakentaminen sitä vastoin sitoo hiilidioksidia eikä vapauta sitä ilmaan. Puu on energiatehokkain rakennusmateriaali ja sillä on erinomainen kyky eristää ääntä ja se on hyvä lämmöneriste. Siitä valmistetut rakennukset ovat viihtyisiä, terveellisiä ja hengittäviä.

Maailman luonnonvarat ovat rajalliset, Suomen vienti tarvitsee kipeästi jalostusarvon nostamista ja sisäilmaongelmat ovat kestämättömän yleisiä. Suomi voisi kaavoittamalla ohjata puurakentamista ja suosia puurakentamista julkisessa rakentamisessa. Tällä olisi myös työllistävä vaikutus. Puuosaamisen koulutukseen ja kehittämiseen kannattaa investoida, sillä puuosaamisella on kysyntää maailmalla.

Kestävä kehitys luonnon ehdoilla ja talouskasvu eivät siis välttämättä ole ristiriidassa keskenään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

''Sellunkeitolla ei Suomen talous nouse''

Eikä juuri millään muullakaan.

Puolue, joka ei näe keskiolutpulloa kauemmaksi ei ole Suomen talouden pelastaja.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Hyvä, kun pysyt tiiviisti aiheessa :) Keskioluesta voimme keskustella erikseen, se minulle sopii. Mutta mitä mieltä olet siitä, että jos kaikki suunnitteilla olevat sellutehtaat perustetaan ja järeät puut keitetään selluksi jonka muut maat sitten jalostavat? Sopiiko sinulle tällainen työnjako?

Pekka Iiskonmaki

#3
No jalostetaan siitä tikkuviinaa.

Risto Salonen

Järeitä puita ei käytetä sellun keitossa. Järeistä puista tehdään lankkuja ellei joku poliitikko halua poltattaa niitä sähköksi.
Sellutehdas tuottaa myös vihreää energiaa koko ajan eikä karusellisähköä ja ilman takuuhintaa. Muitakin tuotteita saadaan nykytehtailta ja uusia kehitellään. Äänekoskelle rakentuu klusteri parastaikaa.
Äänekosken uusi sellutehdas maksaa itsensä takaisin alle 10 vuodessa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Metsäteollisuuden arvo BKT:sta on kuitenkin parinkymmenen prosentin luokkaa ja vaikka taous ei sillä kovin räjähdysmäisesti nousisikaan, niin kyllä se vankka tukijalka on muiden toimialojen kehittämiseksi.

On muistettava, että sellun keiton ohella Suomi on edelleen maailman johtavia paperin tuottajia - edellä tonnimääräisesti mm. Ruotsia ja Kanadaa.

Ja yksi Suomen merkittävimmistä kasvualoista on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut kemianteollisuus, jonka toiminnan perustana ovat nimenomaan sellu- ja paperikemikaalit sekä niiden muut sovellusalueet.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Metsäteollisuuden osuus on suuri, koska Suomen pinta-alasta 70% on metsää.
Jos kaikki suunnitteilla olevat sellutehtaat perustetaan on arvioitu että puu ei riitä, tulemme olemaan Venäjältä tuodun puun varassa. Miten näet sellutehtaiden jatkuvuuden ja tulevaisuuden kannalta?

Jalostusarvon nosto on edellytys, jotta metsistä saatu hyöty voidaan moninkertaistaa. Sellun jatkojalostus kotimaassa, sillä myös työllistävä vaikutus. Kemianteollisuus ja sen kehittäminen hyvä suuntaus.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Sellutehtaita on ajettu viimeisten parin vuosikymmenen aikana alas Suomessa. Näyttävin tällainen toimenpide oli Kemijärven sellutehtaan sulkeminen, jonka päätöksen Stora Enson Karvinen teki käytännössä yksin.

Onneksi nyt on siinä mielessä palattu juurille, että kapasiteettia taas lisätään, vaikkakin niitä tehtaita on alettu luovuutta hyödyntäen kutsua "biotehtaiksi". ;)

Suomen pitkäkuituinen sellu on monessa mielessä poikkeavaa ominaisuuksiltaan maailman valtavirrasta, missä sellutuotanto perustuu trooppisiin puulajeihin - akaasiaan tai eukalyptukseen. Sillä alkaa siis olemassa oma niche-markkinrakonsa ja hintakehityskin on tyydyttävämpää kuin lyhytkuituisten laatujen kohdalla.

Toki puun tuontia Suomeen tehdään myös mainittujen trooppisten lajien osalta, ei pelkästään Venäjän koivikoista.

Jalostusasteen nostaminen on ollut Suomen metsäteollisuuden agendalla jo sata vuotta. On siis ilmeistä, että puumassan hyödyntämisessä todella uusiin sovelluksiin tie bisneksen suurimittaiseksi kehittämiseksi on pitkä ja kivinen. Paperipuolella on todettavissa, että erilaiset taidepainopaperit ovat varsin huonosti menestyneitä bisneksiä ja ovat myös joutuneet lakkautetuiksi. Tervakosken savukefiltteripaperitehdas puolestaan myytiin itävaltalaisille.

Pikemminkin katsoisin, että metsäteollisuuden merkitys tuotantorakenteen uudistumiselle ja jalostusasteen nostolle tulee ennen kaikkea metsäklusterin muista toimialoista. Mainitsin edellä kemian teollisuuden, mutta metsäteollisuudella on ollut suuri vaikutus myös kuljetuselinkeinolle, metalliteollisuudelle, automaatioteollisuudelle, hissi- ja nosturi/hihnakuljetinteollisuudelle j.n.e. Valmet on maailman johtava paperikoneiden tuottaja ja Konecranes yksi merkittävimmistä teollisuuden nosturivalmistajista j.n.e.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen Vastaus kommenttiin #8

Entä puurakentaminen? Se sitoo hiilidioksidia, on ekologinen ratkaisu ja puurakennukset ovat hengittäviä, terveellisiä. Honkarakenne on lähtenyt mallikkaasti liikkeelle, parisenkymmentä päiväkotia tilauksessa.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Kyllä puuta riittää myös sellun keittäjille ja muillekin puun käyttömuodoille.
Tällä hetkellä Suomessa käytetään n. 60 milj.m3 runkopuuta vuodessa. Uusimman metsien inventoinnin mukaan metsiemme vuotuinen kasvu on 102 milj.m3 eli joka vuosi yli 40 % vuotuisesta kasvusta jää käyttämättä. Voin lohduttaa blogistia. Huolesi on aiheeton. Metsäteollisuus on enemmän huolissaan raakapuun kantohinnoista eikä puun riittävyydestä.
Jalostusasteen nostosta olen yhtä mieltä.
Vielä sellunkeitosta. Suomen pitkäkuituinen sellu on kysyttyä laatunsa vuoksi.
Siitä voi valmistaa vaikka vaippoja yms. ns. tissuetuotteita, joiden kysyntä kasvaa koko ajan maailmalla. Myös pakkauskartongit ovat kasvava tuoteryhmä.
Keitetään vaan rauhassa sellua ja tienataan oiekeaa rahaa viennistä.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Tukkijäärän henkisen elämän tutkimusprofessorit ovat luoneet harhan ettei bioenergian käyttö ei säästä kasvihyonekaasupäästöjä. Kun idea on se, että nuo päästöt sitoutuvat uuden metsän kasvuun. Metsäyhtiöt kehittävät kilvan uusia biotuotteita mutta eihän siitä poliittista missiotaan ajava media halua muistuttaa.
Rukoilemalla tai vähemmistöjen ihmisoikeuksia vastustamalla ei lisäarvoa teolliseen toimintaan saada.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Miten vähemmistöt liittyvät aiheeseen? Aihe sinänsä tärkeä.

Bioenergiasta mielenkiintoinen artikkeli:

http://www.hs.fi/talous/art-2000005143444.html

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

HS:n artikkelissa ei tuoda esiin sitä seikkaa, minkä metsän biodiversiteetin tutkijatkin varmaan tietävät, että bioenergian khk-päästöt sitoutuvat metsien kasvuun ja tähän hiilibalanssiin voi jotain muutosta tulla tilapäisesti. Nyt media ja sitä myöten yleinen mielipide oikoo mutkia että puun poltto ei osallistu hiilikiertoon.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Kysymys blogistille:
Tarkoitatko että meidän pitäisi pyrkiä ajamaan nykyiset sellutehtaat alas vai/tai pyrkiä estämään niiden toiminan kasvu tai uusien perustaminen?

Millä keinoin lankun, paperin tai sellun vientiä tulisi vähentää?

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Sen sijaan, että tyydymme viemään matalan jalostusarvon sellua ja lankkua pitäisi meidän itse jatkojalostaa se.

Eli koulutusta, tuotekehittelyä...

Siitä on arvailuja, että jos kaikki suunnitteilla olevat sellutehtaat perustetaan ei puu riitä. Itse jatkojalostamalla nostamme viennin arvoa, sillä on työllistävä vaikutus ja esimerkiksi puurakentaminen on ekologinen vaihtoehto.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Uudet teolliset investoinnit liittyvät juuri tähän, esimerkiksi Äänekosken tehdas.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Sen sijaan, että tyydymme viemään matalan jalostusarvon sellua ja lankkua pitäisi meidän itse jatkojalostaa se.

Fysioterapeutti lienee itse metsäteollisuuden ekspertti?
Näkemys, että vientimme on pelkästään sellua ja lankkua on yhtä vanha kuin Suomen itsenäisyys.

Sanotaan, että "biotehdas" on vain hienompi nimi sellunkeitolle, mutta kyllä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana metsäteollisuutemme on innovoinut ja kehittänyt uusia uraauurtavia tuotteita.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

Kirjoitit hiukan selkeämmin samansuuntaisesti kuin eräässä kommentissani ylempänä viestitin ja blogistin asiantuntemukseenkin olin vähällä ottaa kantaa, mutta jätin sen kuitenkin mainitsematta.

On selvää, että kaikki metsäteollisuuden piirissä toimivat yhtiöt pyrkivät maksimoimaan voittonsa ja kokeneina pelureina kyllä tietävät melko hyvin missä määrin innovaatiosatsaukset tuottavat ja millä aikajaksolla. Paperin ja sellun viennissä puhutaan niin suurista volyymeistä ja rahavirroista, ettei niitä voi vaarantaa taivaanrannanmaalailuun käytettävällä ajalla tai rahalla.

Ja lisäksi ne innovaatiot ovat useinkin sellaisia, etteivät maallikot niitä edes tiedosta. Tuo "biosellu" on tällä hetkellä kuuma peruna ja 90-luvulla oli kloorivapaa n.s. TCF-massa.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #15

Juha, poliitikko tai sellaiseksi pyrkivä osaa kyllä ohjeistaa: "Eli koulutusta, tuotekehittelyä..."

Yksityiskohtaisempia strategioita ei heiltä kyllä heru.

Toimituksen poiminnat