*

riittakuismanen Yhdessä olemme enemmän:)

Asiakassetelillä kustannuksia nostava vaikutus

Parhaimmillaan asiakasseteli lisää valinnanvapautta, parantaa palvelujen saatavuutta ja monipuolistaa palvelutuotantoa. Erityisesti sen merkitys pienille yrityksille ja ammatinharjoittajille voisi hyvin toteutettuna olla ratkaiseva. Mutta huonosti toteutettuna se on riski näille kaikille. Myös veronmaksajille.

Kaikki eivät kykene valitsemaan. Tutkimusten mukaan kansalaisen asemaa valitsijana parantavat hyvä koulutus ja toimintakyky sekä riittävät taloudelliset resurssit. Asiakasseteli ei lisää niiden ihmisten valinnanvapautta, joilla ei ole varaa maksaa omavastuuosuutta. Tällä on eriarvoisuutta lisäävä vaikutus.

Erityisryhmien, kuten toimeentulotuen saajien mahdollisuudet valita ovat jo lähtökohtaisesti rajalliset. Moniongelmaiset asiakkaat, joilla on vaikeita sairauksia tai tarvitsevat lisäksi sosiaalipalveluja, rajataan pois asiakassetelin piiristä. Tämä johtaa siihen, että setelin käyttöön ohjautuvat helpot tapaukset samalla kun julkiselle sektorille jäävät edelleen vaikeahoitoiset ja kalliit tapaukset.

Hallituksen esityksen oletus on, että asiakassetelin omavastuuosuus on korkeampi kuin julkisen palvelun asiakasmaksu. Tämä rajoittaa heikossa taloudellisessa asemassa olevien mahdollisuuksia valita vapaasti. Ikävä kyllä uudistuksen oli tarkoitus nimenomaan varmistaa nopea palveluun pääsy lompakon paksuudesta riippumatta ja taata tasa-arvoiset palvelut kaikille.

Omavastuuosuudella on toisaalta tarpeettomia palveluja karsiva vaikutus, sillä todellista säästöä syntyy vain jos asiakas on itse maksajana. Mutta sen on siinä tapauksessa perustuttava maksukykyyn, tasasuuruisena se rokottaisi pienituloisia. Jos taas asiakkaalle myönnettävän asiakassetelin arvolle asetettaisiin hintakatto, se johtaisi laadun heikkenemiseen, sillä jostakin yritys sen katteensa ottaa. Lisämaksusta maksukykyiset asiakkaat voisivat sitten ostaa laadukkaampaa ja kattavampaa hoitoa.

Toisaalta jos asiakassetelissä ei olisi omavastuuosuutta ollenkaan, se kasvattaisi veronmaksajien kuormitusta lisää ja olisimme ”raha seuraa potilasta” –tilanteessa, jolla on todettu olevan kustannuksia nostava vaikutus.

Riskinä siis on, että asiakasseteli rakennetaan siten, että vähitellen käyttäjän omavastuuosuus kasvaa – aivan samoin kuin kävi kela-korvaustenkin osalta. Tällöin siitä tulee hintoja nostava mekanismi.

Asiakasseteli ulotetaan soveltuvin osin myös erikoissairaanhoitoon. Todellisen uhkaskenaario on, että osaajat päätyvät yksityiselle puolelle ja se vaarantaisi laadukkaan päivystyksen sekä pienten sairaaloiden toiminnan.

Mitä vaativammasta erityisosaamisesta on kyse, sen vähemmän alalla on kilpailua. Kovilla markkinoilla nämä erityisalat voisivat laittaa asiakkaat täysin polvilleen. Markkinaehtoisuus sopii huonosti terveydenhoitoon yleensä – ja erityisesti erikoissairaanhoitoon.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

"Hallituksen esityksen oletus on, että asiakassetelin omavastuuosuus on korkeampi kuin julkisen palvelun asiakasmaksu".

En ole kovin tarkkaan seurannut näitä uudistuksen vaiheita, koska se on vielä "vaiheessa", niin kuin se on ollut jo ainakin yli 10 vuotta. Mutta tarkoittaako tuo lainaus sitä, että siinä verrataan nykyistä asiakasmaksua siihen tulevaan omavastuuosuuteen? Eikö uudistuksen jälkeen omavastuu kaikille palveluntarjoajille ole sama, meneekö yksityiselle vai julkiseen palveluun?

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Palvelumaksun enimmäismäärä on laissa säädetty, mutta kunta voi harkinnanvaraisesti olla perimättä niitä lainkaan tai alentaa asiakkaan maksukyvyn mukaan.

Asiakkaalle on omavastuuosuus palvelumaksuista - eli ns. maksukatto. Kun se tulee täyteen, ei häneltä peritä maksua ollenkaan tai hyvin vähän. Sekä omavastuuosuuden korottaminen että palvelumaksujen korottaminen kurittavat pienituloisia.

Toisaalta palvelumaksun poistaminen kokonaan lisäisi palvelujen tarpeetonta käyttöä - eli kummassakin vaihtoehdossa hyvät ja huonot puolet. Miksi palvelumaksua ei voisi asettaa maksukyvyn mukaiseksi?

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Helsingissä terveyskeskuksessa käynti on maksuton, eli se peritään veroina. Tosin minulla terveyskeskuskäynneistä ei ole paljoa kokemusta. Työssä ollessa oli laajennettu työterveyshuolto ja nyt eläkkeellä jos sairastuu, niin sitten käy jossain lääkärikeskuksessa. Julkiselle puolelle aikoja ei kai saa muutamaan kuukauteen.

Varmaan maksujen tulee olla kaikille samat, koska peruslaki lähtee tasapuolisen kohtelun periaatteesta, kuten näissä sote-kuvioissa on huomattu.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Oikeudenmukaista olisi laskuttaa maksukyvyn mukaan - se ei olisi keneltäkään pois. Moniongelmaisilla on usein myös taloudellisia ongelmia joten heidän hoitoon pääsyään ei saisi rajoittaa. 10 % väestöstä käyttää sen 80% sote-menoista, joten uudistuksen kärjen pitäisi kohdistua tähän kymmeneen prosenttiin, jos todellisia säästöjä halutaan.

Toimituksen poiminnat