riittakuismanen Yhdessä olemme enemmän:)

Yksityistäminen etenee määrätietoisesti

Terveyspalvelujen yksityistäminen etenee useilla rintamilla. Jopa vähäpätöisiltä näyttävät yksittäiset linjaukset voivatkin yhdessä osoittautua mittavaksi yksityistämisprojektiksi.

Ensinnäkin kuntien talous on ajettu kuralle valtionosuuksia leikkaamalla sekä lisäämällä kuntien velvollisuuksia. Tämä on pakottanut kuntia ulkoistamaan palvelujaan. Neljän Meri-Lapin kunnan päätös ulkoistaa terveydenhoitonsa terveysjätti Mehiläiselle on miljardin euron ulkoistus.

Myös tietoinen soten alibudjetointi ohjaa potilaita yksityiselle sektorille. Tiukalla alibudjetoinnilla perustellaan leikkaukset kuntien lakisääteisiin palveluihin. Erityisesti ennaltaehkäisevä perusterveydenhuolto kärsii ja se kostautuu moninkertaisena erikoissairaanhoidon kustannuksina.  Lyhytnäköinen säästö tulee yleensä kalliiksi.

Alibudjetoimalla varhaiskasvatusta joudutaan lapsien määrää ryhmissä kasvattamaan. Varhaiskasvatuksesta on tulossa mittavaa liiketoimintaa, joissain kunnissa jopa 40 % on jo siirtynyt yksityisiin päiväkoteihin. Laitospaikkojen vähentäminen terveyskeskuksista ohjaa ikääntyviä monikansallisten hoivayritysten asiakkaaksi. Varsinkin, kun tarvittavaan kuntoutukseen ei kunnilla riitä resursseja.

Kurjistuva kuntatalous karsii julkisia palveluja ja jonot kasvavat. Samanaikaisesti meneillään olevat palvelusetelikokeilut ohjaavat asiakkaita jonoista yksityiselle sektorille. On luonnollista, että maksukykyisetkin asiakkaat haluavat siirtyä julkisin varoin kustannetun maksuttoman palvelun pariin ja tämä onkin jo lisännyt palvelujen kysyntää.

Moniongelmaiset asiakkaat, joilla on vaikeita sairauksia tai tarvitsevat lisäksi sosiaalipalveluja, rajataan pois palvelusetelin piiristä. Tämä johtaa siihen, että setelin käyttöön ohjautuvat helpot tapaukset samalla kun julkiselle sektorille jäävät edelleen vaikeahoitoiset ja kalliit tapaukset.

Valinnanvapausmalli Islannissa on laajempi kuin muualla ja terveyspalvelujen yksityistäminen on edennyt pitkälle.  Se on johtanut siihen, että erikoislääkärit ovat perustaneet omat firmat, sairaaloiden asiantuntijat ovat siirtyneet yksityiselle puolelle ja julkisen terveydenhuollon varassa olevat krooniset potilaat ovat kärsineet. Kaikissa niissä maissa, joissa valinnanvapaus tavalla tai toisella on jo toteutettu, ovat terveyskustannukset suhteessa BKT:hen korkeammat kuin Suomessa.

Hännän huippuna on hallituksen ns. muutosrajoitin. Jos kunnan sote-kustannukset kasvavat seuraavan kahden vuoden aikana, se tulee pysyvästi vähentämään kunnan valtionosuuksia tulevaisuudessa. Tämän vaikutus on sama kuin alibudjetoinnin, sillä oikeutetaan – suorastaan pakotetaan julkisten palvelujen leikkaaminen.

Väki ikääntyy ja hoivan tarve tulee vääjäämättä kasvamaan. Kunnissa joudutaan ratkaisemaan kahden huonon välillä: jos kunnan sote-kustannukset kasvavat, se menettää pysyvästi valtionosuuksia. Jos taas välttämättömiä palveluja karsitaan, siirtyy lasku tulevaisuuteen. Ja potilaat monikansallisille yrityksille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän amgs kuva

"Alibudjetoimalla varhaiskasvatusta joudutaan lapsien määrää ryhmissä kasvattamaan. Varhaiskasvatuksesta on tulossa mittavaa liiketoimintaa, joissain kunnissa jopa 40 % on jo siirtynyt yksityisiin päiväkoteihin. Laitospaikkojen vähentäminen terveyskeskuksista ohjaa ikääntyviä monikansallisten hoivayritysten asiakkaaksi. Varsinkin, kun tarvittavaan kuntoutukseen ei kunnilla riitä resursseja."

Trendi näyttää selvältä. Ensin terveys ja sitten opetus. Tällä menolla koulujakin yksityistetään tulevaisuudessa ja lapset eriarvostuvat entisestään.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Niinpä. On surullista seurata miten olemme menossa maailmaan, jossa vain vahvat pärjäävät. Taloudellisen eriarvoistuminen johtaa terveydelliseen, koulutukselliseen ja sosiaaliseen eriarvoistumiseen. Ja tulee muuten maksamaan paljon tulevaisuudessa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Hyvä ettei sosialisoiminen. Sillä on tapana kurjistaa kaikki.

Rakentakaa naiset uutta bisnestä ja tuottakaa verotuloja valtiolle. Välillä tuntuu että moni on vain keksimässä uusia kohteita joihin upottaa lisää rahaa.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen

Pekka Pylkkönen, jos todella haluat tietää mikä kurjistaa, selvitä mikä johti Kreikan kurjistumiseen.

Harmaa talous vie Suomelta 12 miljardia vuodessa (EU:n mukaan) joten puuttumalla veronkiertoon voisimme jatkaa Euroopan kustannustehokkaimmalla terveydenhuollolla eteenkinpäin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei vaan harmaan talouden koko on tuota suuruusluokkaa. Se on lähes kokonaan arvonlisäveron kiertämistä, eli verovaje on suurin piirtein 3 miljardia. Tämäkään ei kuitenkaan kerro kaikkea, sillä nämä kuuden euron pitsat ja taxfree-oviremontit eivät välttämättä tulisi verollisina tehtyä samassa mittakaavassa. Ja on myös mahdollista että pitsanpaistajat ja remppamiehet käyttävät osaltaan säästetyt verot veronalaiseen kulutukseen.

Kansainvälisestä veronkierrosta on eduskunnan harmaan talouden raportin mukaan saatavissa ehkä noin 200 miljoonaa.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen Vastaus kommenttiin #5

Pitsanpaistajat on nostettu pramille - todellinen veronkierto tapahtuu suuryrityksissä.

Veronkierto on todellinen ongelma. Myös moraalinen. Miten oikeudenmukaisena näet sen, että työttömät ja eläkeläiset suhteessa tuloihinsa maksavat huomattavasti enemmän veroja kuin miljoonatuloja, pääomatuloja tai osinkoveroja, tienaavat? Pitäisi huomioida veronmaksukyky.

Pitäisikö sellaisilta, jotka kiertävät veroja, evätä ilmaiset (muiden maksamat) palvelut kuten terveydenhoito, koulutus... ja käyttömaksu infran käytöstä?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #6

Lähes kaikki veronkierto tapahtuu nimenomaan tavallisten ihmisten välisessä toiminnassa. Juuri niissä pitsapaikoissa ja pimeissä remonteissa.

Tottakai lakia pitää noudattaa ja veronkierrosta rangaista. Mutta palvelut voisi lakkauttaa myös niiltä jotka eivät maksa veroja. Esimerkiksi työttömiltä. Ei sekään ole reilua että he eivät maksa käyttämistään palveluista.

En myöskään jaksa ymmärtää yleistystäsi suurituloisten huonosta veronmaksusta. Osa maksaa paljon ja osa ei. He kuitenkin maksavat omat viulunsa ja päälle muidenkin viuluja. Suurimmat Kelmit ovat ne jotka vain ottavat veronmaksajilta antamatta mitään takaisin. Näitä löytynee vähän joka luokasta mutta työttömistä eniten.

Käyttäjän riittakuismanen kuva
riitta kuismanen Vastaus kommenttiin #7

Kohtuullisuus voisi olla se mitä haluan viestiä. Jos hallitus näpertelee pullonpalauttajien veroista eikä puutu oikeasti isoihin ongelmiin, niin mitä se kertoo arvoista?

Vain osa työttömistä on sitä omasta halustaan. Tunnen perheitä, joissa molemmat etsivät työtä (korkeasti koulutettuja)mutta ovat valitettavasti kouluttautuneet väärälle alalle. Pitäisikö heidät laittaa raivaamaan pusikoita vai jättää ilman perusturvaa?

Ja pitäisikö mielestäsi robotteja verottaa, sillä ne ovat osin vieneet matalamman koulutuksen työpaikkoja?

Toimituksen poiminnat