Lasten lisääntynyt aggressio otettava vakavasti
Se, miten lapsemme voivat tänään, kertoo minkälainen huominen meitä odottaa. Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan pitelemättömästi aggressiivisia lapsia on yhä enemmän. Jopa 37 % varhaiskasvattajista kertoo kokeneensa fyysistä väkivaltaa työssään. Mistä lasten kasvava pahoinvointi johtuu?
Kasvatusalan asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että pienet lapset ovat liian pitkiä päiviä liian suurissa ryhmissä. Liian aikaisin päivähoitoon viedyn lapsen turvallisuuden tunne järkkyy, kun hän joutuu uusiin ja vieraisiin tilanteisiin. Hänen stressitasonsa nousee. Hän ei kykene keskittymään leikkiin tai ympäristön tutkimiseen, sillä hänen energiansa menee turvallisuuden tunteen hakemiseen. Se näkyy keskittymishäiriöinä, aggressiivisuutena, itkuisuutena tai huomion hakemisena.
Päiväkodeissa suuret ryhmät, vaihtuvat hoitajat, melu ja lasten keskinäiset ristiriidat kuormittavat lasta. Kehitysneuropsykologian dosentti Nina Sajaniemen mukaan lapsen kokema stressi näkyy kortisolitason nousuna ja se vaikeuttaa lapsen kykyä lukea sosiaalisia signaaleja. Se myös vaikeuttaa muistia ja oppimista.
Kasvatustieteiden tohtori Erja Rusasen mukaan pieni (alle 3v.) lapsi ei halua eroon vanhemmistaan pitkiksi ajoiksi isoihin ryhmiin, joissa hän joutuu kalastamaan huomiota vierailta tai vaihtuvilta aikuisilta. Hänen mielestään erot vahingoittavat pientä lasta tavalla, jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia.
Työelämän sanelemat pitkät päiväkotipäivät saavat aikaan pahoinvointia, varoittaa Rusanen. 20 tuntia viikossa riittää oppimisen ja sosiaalisten suhteiden kannalta – sitä pitäisikin suhteuttaa peruskoulun ensimmäisten luokkien tuntikehykseen.
Rusanen on huolissaan siitä, että varhaiskasvatusta suunniteltaessa ei ole huomioitu turvallisen kiintymysmallin kehittymistä. Turvallinen kiintymyssuhde syntyy läheisessä, luottamuksellisessa ja pysyvässä vuorovaikutuksessa kolmen ensimmäisen vuoden aikana kun lapsen tarpeisiin vastataan riittävän oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti. Lapsi kokee, että viesteihini vastataan ja minusta huolehditaan. Lastenpsykiatrian professori Hanna Ebelingin mukaan osa lasten levottomuudesta johtuu aikuisen huomion puutteesta.
Perheiden entistä vaikeammat elämäntilanteet heijastuvat vääjäämättä päiväkotiin. Mutta myös hyvinvoivien perheiden lasten oireilu on lisääntynyt. Yhtenä syynä pidetään lisääntyviä älylaitteita ja lapsen unirytmin häiriintymistä.
Alan ammattilaiset kokevatkin, että koulutuksen antamat keinot eivät enää riitä lisääntyneen aggression hallinnassa. Kasvatusta ei voi määräänsä enempää ulkoistaa ammattilaisille. Riskivanhemmuuden tukeminen, erityislasten varhainen tuki ja ennen kaikkea perheiden erilaisia tarpeita ja elämäntilanteita palvelevat hoitomuodot. Kotihoito on erittäin kustannustehokasta ja sen pitää olla realistinen vaihtoehto alle 3-vuotiaille. Näin vapautuu paikkoja sitä kipeämmin tarvitseville ja ryhmäkoot pysyvät pieninä ilman lisäkustannuksia.
Kiitos erittäin hyvästä kirjoituksesta.
Samalla kun kauhistellaan ulkomaisten lasten aikaista kouluun menoa, Suomessa lapset menevät kodin ulkopuoliseen hoitoon todella nuorina. Kaikkein paras paikka pienelle lapselle (monen tutkimuksen mukaan) on kotona äidin tai isän kanssa. (Suosittelen alle 5-vuotias olisi kotona). Valitettavasti se on niin vaikeaa taloudellisesti monelle vanhemmalle.
Tuosta tietokoneiden ja ”älylaitteiden” käytostä olen eri mieltä: ei niitä voi erityisesti syyttää. Lapsella voi olla samanaikaisesti välittävät, rakastavat vanhemmat, rauhallinen lapsi ja viimeisimmät tietokonesovellutukset.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkimukset tosiaan vahvistavat sen, että alle kolmevuotias ei kaipaa pedagogista opetusta vaan turvallisen, pysyvän ja välittävän ihmissuhteen. Turvallinen kiintymyssuhde luodaan varhaislapsuudessa ja sillä on vaikutus kaikkiin myöhempiin ihmissuhteisiin.
Mobiililaitteista sen verran, että eivt ne itsessään ole ongelma vaan niiden kontrolloimaton käyttö 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Minua kummeksuttaa kirjoitukset siitä, miten päiväkodit ja niiden ryhmät jne…ovat ”vaaraksi” lasten kehitykselle. Miksi ei keskustella siitä, miten toimintaa on muutettu lapsiystävälliseksi kaikenikäisten lasten kehitys huomioiden. Näitä päiväkoteja on, niistä vaan ei puhuta – miksi?
Ja mitä tulee väitteeseen lasten aggresiivisuuden lisääntymisestä, niin olisi hyvä alkaa tutkia päiväkotien ilmapiiriä, johtajuutta, aikuisten asenteita aikuisten vuorovaikutustaitoja, jne, joissa lapset kasvavat. Kaikissa työyhteisöissä ei ole kenenkään ns hyvä olla, joten ihmekös tuo, että lapset näyttävät tunteitaan. Tunteiden näyttäminen on tervettä!
Ilmoita asiaton viesti
Varmasti on yksi syy mitä kirjoitit.
Mutta veikkaan myös että yksi tekijä on hajonneet perheet, lapsi asuu äidin luona ja käy isän luona erikseen tai harvoissa tapauksissa toisinpäin.. Molemmat vanhemmat kasvattavat lapsia omalla tyylillä, lapsi menee jo tuosta sekaisin.. Sitten mitä olen huomannut niin nyky vanhemmat antavat lapsiensa elää pumpulissa.. Ei osata pitää kunnollisia rajoja taikka mitään kuria.. Monet varsinkin eroneiden perheiden vanhemmat ruokkivat lapsia nillä moskalla sattuvat koska ovat niin väsyneitä kun yksin pitää huoltaa.. Helpompi ostaa valmis ruokaa kun tehdä itse jne..
Sitten vielä lisätään mitä sinä kirjoitit niin en ihmettele kun lapsi on aggressiivinen.
Ilmoita asiaton viesti