riittakuismanen Yhdessä olemme enemmän:)

Erikoissairaanhoidon yhtiöittämisessä kuntapäättäjät sivuutettu

Joulukuussa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit perustivat yhteisen Tays Alustayhtiö oy:n. Sen tehtäväksi tuli erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaminen piirien yhteisen osakeyhtiön kautta. STM ja Kuntaliitto eivät ole kovin innostuneita yhtiöittämisestä. Uhkana näkevät avoimuuden puutteen ja demokratiavajeen.

Kuulin asiasta ensimmäisen kerran median kautta (AL 19.11.2018) enkä siis valtuutettuna.  Tyrmistyneenä soitin miltei kaikkiin Pirkanmaan kuntiin ja kysyin miten näin massiivista asiaa on heidän valtuustoissa/hallituksessa käsitelty. Yhdessäkään kunnassa asiaa ei ole käsitelty omistajaohjausasiana eivätkä he olleet edes tietoisia asiasta. Olen tiedustellut asiaa myös PSHP:n valtuutetuilta ja minulle kerrottiin, että asiasta ei tulla tekemään lausuntokierrosta kuntiin ja asia on päätetty kuntien johdon kanssa. Valtuutetuille asiaa ei siis tulla missään vaiheessa tuomaan. Juna meni jo, näin kerrottiin, kun asiaa selvitin.

STM ja Kuntaliittokaan eivät ole olleet kovin innostuneita yhtiöittämisestä. Uhkana näkevät mm. avoimuuden puutteen ja demokratiavajeen. Realisoitunut uhkakuva?

Erikoissairaanhoidossa on tapahtunut muitakin huolestuttavia piirteitä. Hallituksen keskittämis-/päivystysasetuksella perusteltiin leikkaustoiminnan ja synnytysten lopettaminen useista pienistä julkisista, kustannustehokkaista sairaaloista. Yksityisen sektorin sairaaloissa leikkaustoiminta sai kuitenkin jatkua, vaikkei niissä vaadittua päivystysvalmiutta ollutkaan.

Sastamalassa synnytysosasto lakkautettiin ja nyt matalan riskin synnytyksistä uhkaa tulla riskisynnytyksiä, jotka tapahtuvat suunnittelemattomasti matkalla sairaalaan. Harvinaisten erikoisalojen keskittäminen on järkevää, mutta synnytykset?

Kyseinen päivystysasetus johti myös siihen, että leikkauksia ohjattiin jo valmiiksi tukossa oleviin keskussairaaloihin. Jonoja purkaakseen keskussairaalat sitten ulkoistavat niitä yksityisille yrityksille.

Entä onko kokonaistaloudelliset vaikutusarviot tehty? Erikoissairaanhoidon kilpavarustelu ja massiiviset investoinnit johtavat vääjäämättä kustannusten nousuun. Tays investoi 300 miljoonalla. Lisäksi Pohjola sairaala rakentaa omille asiakkailleen 4 sairaalaa. Tällainen toiminta johtaa päällekkäisyyteen, turhiin investointeihin ja kokonaiskustannusten nousuun kunnille. Eikö tosiasialliset tuottavuustavoitteet pitäisi olla selvillä ennen toimeenpanoa? Omistajien tuotto-odotukset tulevat myös vaikuttamaan siihen, että kokonaiskustannukset yhteiskunnalle eivät ainakaan laske ja kokonaisverotus tulee todennäköisesti kasvamaan.

Kuten sote-uudistuksessa, niin tässäkin on hirmuinen kiire. Miten näin massiivista ja kauaskantoista ratkaisua tehdään näin nopealla aikataululla? Kysymyksessähän on 13 700 henkilöstö ja noin miljardin euron toimintatuotot ja -kulut. Missä ovat vaikutusarviot hoidon integraatioon? Millä tavalla kuvaan tulee sosiaalipuoli? Ja miksi näin massiivisessa päätöksessä kuntien päättäjät on sivuutettu?

Tays on tuottavuuskehitykseltään paras yliopistosairaala. Näin korkeatasoinen ja tuottava toiminta tulee kiinnostamaan sijoittajiakin. Miten yhtiöittäminen vaikuttaa tuleviin ratkaisuihin?

Suurimpana ongelmana on kuitenkin avoimuuden puute.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat